Pages

torstaina, syyskuuta 07, 2006

Ikuisia runoja

Sinua kaipasin
luulin niin

sinua itkin
luulin niin

itteäni
mie kaipasin
tiän sen

itteäni
mie itkin
tiän sen

sinua ei olekhaan
miehän olen sie.

Kaisa Halmkronan "Salarakhaus" kirjasta kokoelmasta nimeltä Napakoru (Myllylahti)

Luin eilen illalla Kaisan esikoisrunokokoelmasta runoja miehelleni iltasaduksi. Luin Napakoru-kokoelmaa, joka kertoo itsen löytämistä. Kyllä, juuri siitä itsen löytämisestä. Voin vain nyökytellä päätäni runoille ja hymyillä. Kirjassa on myös Salarakhaus-osio, jossa kerrotaan kielletystä rakkaudesta.

Kaisa oli ensimmäisellä luovan kirjoittamisen linjalla Limingassa viime vuonna. Meidän linjahan ei ole mitenkään vanha. Limingassa kuvataiteita on opetettu paljon kauemmin. Kaisa on myös ensimmäinen oppilas, joka on julkaissut esikoisteoksen. Siis luovan kirjoittamisen linja todella synnyttää julkaisevia taiteilijoita! Kaisassa kyllä on jotain mystiikkaa ja voimaa, jonka avulla hän varmasti olisi julkaissut muutenkin jotain jossain muualla...

Kaisa on Kolarista ja kirjoittaa sen perän murteella. Kaunista. Hyvin vanhaa ja ikuista viisautta kolarilaisittain. Tuli heti mieleeni, että myös GS ja Sahrami pitäisivät noista runoista. Olematonkin pitäisi. Siis hän, joka piti kerran zeniläistä viisautta tarjoavaa blogia. Sitten hän hävisi. Kaipa hänen tehtävänsä oli suoritettu?

Ihmettelette nyt, että mitä muuta tuossa yläkuvassa on? Siinä on meidän omalaatuinen zenpuutarhamme. Mieheni toi nuo isot kivet Ruotsin Lapista kirkasvetisen joen pohjalta. Pidin tuosta tuliaisesta. Ne ovatkin erityisiä kiviä.

Jatkan tänä iltana lukemista.

3 kommenttia:

gnothi seauton kirjoitti...

Runo tuo hyvin esille universaalin ihmisyyden idean.

Usein puhutaan lähimmäisestä ja yleisesti maailmasta peilinä, joka heijastaa omat kasvot. Ihmisellä on taipumus projisoida omat epämiellyttäviksi kokemansa luonteenpiirteet toiseen.

Niinpä maailmanparantaminen alkaa itsestä. Kuten Sahrami miss foxyn blogikommentissaan toteaa; "Be the change you wish to see in the world"

-gs

sahrami kirjoitti...

Olipas kiva huomata täältä, että joku on miettinyt mistä minä pitäisin ja joku toinen lainaa kommenttiani. Taisin tänään juuri tarvita tätä kun näin ilahduin. :) Kiitos. On ollut vähän rankka viikko.

Taisit osua oikeaan. Runo kuulosti minusta heti siltä, että ajattelin, että noinhan se menee.

Joskus olen ajatellut, että ihminen ihastuu toisessa piirteisiin, joita hänen pitäisi itsessään kehittää. Siis jos tuntee vaikka vetoa taiteilijatyyppeihin, kannattaisi itsessään vaalia enemmän sitä puolta jne.

Voi kyllä olla, että me jo joskus täällä sinun blogissasi mietimme tätä, tai sitten muistelen ihan omiani.

Kaisa kirjoitti...

Kiitos Heidi .