Pages

keskiviikkona, elokuuta 31, 2016

Mikä on juuri se sinun juttusi?

Sain käsiini eilen uuden Lions-vuosikirjan 2016-2017. Etukantea koristaa sinivalkoinen, hieno Lions - 100 vuotta -teema. Selasin kirjaa ja yritin löytää tietoa siitä, että miksi Lions Club on perustettu. Miksi se on yhä olemassa? Sivulta A. 8 löysin näkemyksen tehtävästämme (missio):

”Mahdollistaa vapaaehtoisten palvelutyö paikkakunnillaan, vastata humanitaarisiin tarpeisiin, rohkaista rauhaan ja edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä lionsklubien välityksellä.”

Tätä kaikkea todella tarvitaan vielä nykyäänkin.  Lions Club on ollut oikeastaan aikaansa edellä, koska on halunnut ja haluaa edelleen luoda ja ylläpitää yhteysymmärryksen henkeä maailman kaikkien kansojen kesken. Maailmasta löytyy aina autettavia. Pienikin teko on eteenpäin.

Klubikokouksissa pitäisi olla aina mahdollisuus vapaaseen keskusteluun. Siksihän me ihmiset yleensä kaikenlaisiin tapaamisiin tulemme. Haluamme tulla kuulluksi ja nähdyksi. Haluamme kertoa kuulumiset ja tietää mitä ystävillemme kuuluu. Se luo klubissa sitä Lions-henkeä, jota haluamme levittää ympärillemme. Järjestetään siis klubikokouksiin lisää vapaata yhdessä oloa.

Jos haluamme houkutella toimintaan uusia jäseniä, meidän pitää kertoa enemmän ympärillemme kaikesta niistä palveluaktiviteeteista, joita olemme tehneet paikkakunnillamme. Mitkä teot ovat tuoneet iloa lähimmäisillemme ja itsellemme? Mikä on se juttu, jonka takia olemme mukana Lions-toiminnassa? Siksi nykyään halutaan niitä tarinoita. Mutta myös me lionklubin jäsenet haluamme kuulla niitä ja saada uusia ideoita. Mikäpä sen innostavampaa kuin klubiystävä kertomassa asiasta, joka on hänen sydäntään lähellä.

Minulle itselleni eniten iloa on tuonut palveluaktiviteetti, johon lähdin mukaan viime vuonna. Käyn kylässä kaksi kertaa kuussa erään yli 90-vuotiaan virkeän leskirouvan luona. Käymme joskus kävelemässä, juomme aina kahvit ja juttelemme kaikesta mitä kaikkea mieleen juolahtaa. Luen hänelle ääneen pätkiä hänelle tärkeistä lehdistä tai kirjoista. Tapaaminen kestää tunnin. Se on pieni aika elämästäni, mutta tuo suuren ilon hänelle sekä minulle. On hienoa kuulla hänen ajatuksiaan elämästä ja muisteluita entisistä ajoista. En ole halunnut lopettaa tätä palveluaktiviteettiä, kun sen kerran olen aloittanut, vaikka teemana onkin tänä vuonna Punainen Sulka ja nuoret.  Tiedän, etten ehtinyt viime vuonna jokaiseen klubikokoukseen, mutta järjestin aikatauluni aina niin, että pystyin menemään sovittuna ajankohtana hänen luokseen kyläilemään. Se on minulle kunnia-asia.

Haastan nyt seuraavat blogikirjoittajat kertomaan mikä tekeminen tuo henkilökohtaisesti eniten iloa. Ovatko ne talkoita, matkoja, ihmisten kohtaamisia, tapahtumien järjestämisiä vai jotain ihan muuta? Mikä on juuri se sinun juttusi?


Heidi Haataja
Presidentti
LC Liminka Kultasirkut
http://e-clubhouse.org/sites/liminkakultasirkut/

******
Jutun taustaa: Olen kohtuullisen uusi Leijona. Olen ollut mukana toiminnassa noin kaksi vuotta. Mutta koska minulla on runsaasti kokemusta yhdistystoiminnasta, minut houkuteltiin LC Liminka Kultasirkujen Presidentiksi kaudeksi 2016-2017. Tässäpä oiva syy alkaa taas kirjoittaa innoitavia kirjoituksia! Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu I-piirin nettisivuilla. Halusin kuitenkin julkaista sen omassa blogissanikin. Kirjoitan tässä mielessäni lionsklubilaiset ja etenkin he, jotka seuraavaksi kirjoittavat blogiin oman kirjoituksensa. Mutta kyllähän sinä, tämän blogin lukija, voit myös vastata haasteeseen, ja kertoa omassa blogissasi mikä tekeminen tuo juuri sinulle sitä iloa. Voit halutessasi kertoa myös sen tämän postaukseni kommenttikenttään.

Kiitos!

sunnuntaina, elokuuta 28, 2016

Tämän vuoden päivitys

Kirjaudun sisään blogiini nähdäkseni, että onnistuuko se.  Muistin sentään vielä tunnukseni ja salasanani.

Mitä runoihin liittyvää olen tehnyt vuonna 2016? Olen käynyt kahdessa tilaisuudessa kirjoittamassa runomuotokuvia. Olen jotain iltana ennen nukkumaanmenoa ottanut luonnoskirjani, ja kirjoittanut pienen ajatuksen siihen.

Siinäpä minun runoiluni tälle vuotta.

Nyt kuitenkin päätin tehdä jotain luovaa. Menen taas savikurssille. Toivottavasti mahdun kansalaisopiston ryhmään! Ehkä saven vaivaaminen auttaa myös luomaan uusia säkeitä.

Hyvää syksyä 2016 kaikille!