Runo rajan takaa

Taivas harmaa on
räntää sataa
aika mataa hitaasti, päivä on loputon

ensilumi maan peittänyt
kylmyys hiipii pihapuissa
tiaiset noukkii maasta hiekkaa

Airi Kouva 1.11.1996




Halusin muistella vanhoja ja kaivelin muistojen arkistoa. Löysin äitivainajani vihkon, johon hän oli kirjoitellut kaikenlaista. Olen lukenut tuon runon kai ennenkin. En muista. Mutta silloin en itse kirjoittanut runoja. Tuo runo voisi olla kuin minun kirjoittamani. Tulipa syvältä kouraiseva olo.

Äitini kuoli vuonna 2005. Hän oli tuolloin 73-vuotias.

Missä ovat hänet muut runonsa? Kaikki ne, jotka hän ehkä kirjoitti. Kaikki ne, joita hän ei ehtinyt kirjoittaa.

Seitsemän Syntymä-arvostelua

On  kulunut hieman yli vuosi siitä, kun Syntymä-runokokoelma ilmestyi. Vuoden aikana olen saanut seitsemän arvostelua. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että omakustantajana olen saanut niitä. Arvostelujen hankkiminen on vaatinut hieman oma-aloitteellisuutta ja tilannetajua. Mutta myös spontaaneja arviointeja olen saanut. 

Kritiikki on lahja. Ilman sitä on hankala kehittyä. Miksi huutaisi metsään, jos kukaan ei vastaisi? 

Tässä otteita arvosteluista. Jokaisen arvostelun alla on linkki siihen kokonaiseen tekstiin, josta ote on poimittu.

Tämä sama lista löytyy myös Syntymän omilta nettisivuilta.

"Heidin runous on elämänläheistä, kertovaa, ajatuksia herättelevää, lähellä luontoa jonka huomaa ajatuksista.  Runot ovat lämpimiä, arjen elämää, syvällisiä,  kaikesta voi aistia elämän maun."

3.1.2011 Ari Kokkonen    (TypoBlog)

"Syntymä" -runojen sisältämään sanomaan on helppo samaistua, mutta vältän silti ”aiheetonta” kehumista. Runoissa ei ole riimejä, ainakaan tarkoituksella laitettu. Vältän myös itse riimien käyttöä, mutta joskus ne ovat paikallaan. Se saattaa tehdä "joustavan etenemisen" vaativammaksi, mutta tässä on kirjoittaja onnistunut. Erityisesti kiinnitin huomiota hienoihin kielikuviin, vaikka en kaikkea niiden sanomaa täysin ymmärtänyt. - - - Tätä kirjaa ei pidä lukea nopeasti, vaan runo kerrallaan ja pysähtyä pohtimaan niiden sanomaa."

7.1.2011 kirjailija Jorma Piippo blogissaan

”Heidi Rundgrenin runojen hienovarainen aistikkuus ja yksinkertaisuus luovat puhtauden ja ajattomuuden tunnun, mikä muistuttaa Ryokanin runoutta tai zeniläistä mustemaalausta, ja saavat tavalliset ja kuluneet asiat näyttämään kuin vastasyntyneeltä.” 

Helmikuu 2011: Kriitikko Jarkko Lauri kevään 2011 uutuusluettelossa

"Kokonaisuutena Syntymä-runokoelma sisältää melko eleetöntä rauhallisesti etenevää tekstiä, joka ei tarjoa suuria yllätyksiä, mutta ei myöskään petä lukijaansa suurilla epätasaisuuksilla. Kokonaisuus on hallittu ja runot edustavat meillä hyvin tyypillistä perinteistä tapaa kuvata kirjoittajan sisäisiä tuntoja."

7.3.2011 Marja-Leenan kirjahylly 

"On hienoa, jos runoilija saa parilla tavanomaisella sanalla ja säkeellä vangittua kokonaisen hetken ja sen tunnelman. Sellainen runo on samanaikaisesti rauhoittava ja virkistävä. Heidi Rundgrenin runot ovat juuri tällaisia."

13.3.2011 Jenni kirjoittaa Koko lailla kirjallisesti -blogissaan

"Syntymä on parhaimmillaan aistillisen, koskettelevan kuvaston ja puhtaan mietiskelyn risteyskohdissa."

18.3.2011 kirjailija Essi Kummu Oulun Kirjailijaseuran blogissa

"Ensimmäinen havainto kirjasta oli tietynlainen haikumaisuus. --- Toinen havainto oli, että runoista löytyi hyvin miellyttävä rytmi. --- Kolmas havainto oli, että vaikka abstrakteina sanoina toimiikin niin figuratiivisuuden kanssa on ongelmia: huomattava osa niistä hetkien kokemuksista jäi minulle valitettavan vieraiksi. ---"

15.1.2012 hdcanis Hyönteisdokumentti-blogissa

ArsLiminka Ry:n taidenäyttely Tyrnävällä

Tyrnävän upea kirjasto. Lisätietoa ja historiaa täältä.

ArsLiminka Ry:n vuoden ensimmäinen taidenäyttely on Tyrnävän kirjastossa 9.1. – 27.1.2012. ArsLiminka Ry on Limingassa kevättalvella 2011 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on yhdistää ja koota taiteen, kulttuurin, tanssin, teatterin, musiikin ym. tekijöitä, taitajia, harrastajia ja tukijoita.

Näyttelyssä on esillä maalauksia seuraavilta tekijöiltä: Maija Ahola, Carina Eklund, Anja Garanvölgyi, Toni Iskulehto, Niina Kela, Hannu Lukin, Tessa Suhonen, Arja Löytynoja ja Maire Manninen. Lisäksi esillä on Carina Eklundin tinataidetta, Arimo Eklundin valokuvia, Ari Kochin puuveistoksia, Rauli Körkön betonivalu- ja keramiikkatyö, Raine Körkön sekatekniikkaveistos, Laura Lukinin puupiirroksia ja Heidi Rundgrenin keramiikkaa.

Näyttelyn avajaistapahtuma pidetään kirjastolla keskiviikkona 11.1.2012 klo 18-19.

(Huom! ohjelma muuttunut... alla on uusi ohjelma)

Ohjelma:

      -         Heidi Rundgren lausuu runoja ja kirjoittaa runomuotokuvia

-          Katja Sutela laulaa

-         Carina Eklund esittelee yhdistyksen toimintaa

Näyttelyyn osallistuvia taiteilijoita on tavattavissa tilaisuuden aikana. Myös muita yhdistykseen kuuluvia jäseniä on paikalla.

Näyttely on avoinna kirjaston aukiollessa: Ma - ke ja pe 12-19. To 9 –16.  Lauantaisin suljettu. Su  16-19.

Tervetuloa tutustumaan Arsliminka Ry:n näyttelyyn, jäseniin ja toimintaan!

http://www.arsliminka.net/

Onnea vuoden 2012 jokaiselle päivälle! (ja katsaus menneeseen)

vanha ja uusi enkeli

vanha ja uusi vuosi

Uuden vuoden kunniaksi päätin julkaista tämän vuoden ensimmäisen postauksen ja tarkastella mennyttä vuotta.

Muutamia vuoden 2011 kirjallisia ja kultturelleja poimintoja elämästäni:

Tammikuu:

- Sain kaupattua Syntymä-kokoelman pariin kirjastoon.

- haastattelu Rantalakeus-lehdessä 19.1.2011

Helmikuu:

-Syntymä-kokoelman viralliset julkistamisjuhlat 12.2.2011 Musteklubilla Oulussa.

Maaliskuu:

- Kulttuuriyhdistys ArsLiminka Ry perustettiin. Olin mukana perustamiskokouksessa ja pääsin hallitukseen. Onneksi. Olen tutustunut yhdistystoiminnan kautta moniin uusiin hienoihin ihmisiin. ArsLimingan idean äiti ja sen voima on tinataiteilija Carina Eklund. 

Toukokuu:

-  POP, POETRY & PING PONG halki-, poikki- ja pinoontaiteellinen tapahtuma  28.5.2011 Limingan kirjastossa. Luin siellä runojani ja esittelin kirjaani.

Heinäkuu:
- ArsLimingalla oli koju Viikateniiton MM-kisoissa Limingassa 2.7.2011. Olin siellä mukana esittelemässä yhdistystä ja hankkimassa uusia jäseniä. Täällä on yhdistyksen Facebook-sivu, joilla on lisää tietoa ja kuvia tapahtumista.

Elokuu:
- Olin Halmkronan Kaisan kanssa kirjoittamassa runomuotokuvia Muusajuhlissa Oulussa 20.8.2011.
- Kalevassa ilmestyi samana päivänä pieni juttu otsikolla Omakustantaja haluaa jakaa elämyksensä muille. Haastateltavina olivat runoilija Pasi Nurmikumpu ja minä.

Syyskuu:
- Limingassa järjestettiin ensimmäinen Taiteilua-viikonloppu 30.9 - 2.10.2011. Olin sielläkin kirjoittamassa runomuotokuvia.

Marraskuu:
- Liityin Oulun ympäristön kynäilijät Ry:een. Luin runojani ja kirjoitin runomuotokuvia yhdistyksen runoillassa Kempeleessä 3.11.2011. Tapahtumasta oli myös juttu Rantalakeudessa.
- Osallistuin kirjoittajana Limingassa 19. -20.11.2011 järjestettyyn kirjoittajaseminaariin. Pidin siellä myös yhden oppitunnin runomuotokuvan kirjoittamisesta.

Joulukuu:
-ArsLimingan ensimmäinen syyskokous ja pikkujoulut 9.12.2011. Vuodelle 2012 on suunniteltuna vaikka mitä kivaa. Yhdistyksellä on esimerkiksi näyttely nyt tammikuussa Tyrnävällä.

******

Se mitä muistan parhaiten vuodesta 2011 on se, että olen saanut tutustua moniin, uusiin, ihaniin ihmisiin tämän harrastukseni kautta! Olen saanut osallistua moniin tapahtumiin tekijänä ja/tai kokijana. Musiikkia, runoutta, satuja, tauluja, savea, tanssia, tunteita, elämäntarinoita ja  näyttelyjen pystyttämisiä.

Olen myynyt Syntymä-kokoelmaa lähes 200 kpl. Vielä niitä on laatikossa jäljellä, mutta en pelkää, että ne jäävät sinne pölyttymään.

Kiitos vuosi 2011!
Tervetuloa vuosi 2012!

Kirjoittajaseminaari ja runomuotokuvia

Kävelyllä Limingassa marraskuussa 2011

Täällä on edelleenkin kaunis taivas.

Oulun ympäristön kynäilijöiden Matkalla -kirjoittajaseminaari Limingassa on ohi. Oli todella antoisa viikonloppu! Vetäjänä oli FM Anna-Kaisa Järvi. Itse pidin pienen tunnin siitä, miten kirjoitetaan runomuotokuva. Etsin kirjastosta käsiini Natalie Goldbergin Luihin ja ytimiin -kirjoittajaoppaan. Kirja on ilmestynyt v. 2004 ja sieltä löytyy se alkuperäinen ohje, jonka kuulin Limingan taidekoulussa kirjoittajalinjalla. 

Goldberg ei käytä sanaa runomuotokuva, vaan ilmauksia: "Tilausrunoja kirjoitetaan", "Runo mukaasi hetkessä" tai "Anna aihe, minä kirjoitan". Goldberg neuvoo pystyttämään runokojun tapahtumiin (esim. markkinoille) ja kirjoittamaan ihmisille siinä hetkessä nopeita runoja. Hän itse piti sääntönä sitä, ettei korjaillut runoaan tai edes lukenut sitä itse ääneen. Hän vain ojensi lapun asiakkaalle päästäen tekstistään irti. Minä itse kirjoitan runon aluksi suttuvihkooni ja kirjoitan asiakkaalle puhtaan version. Luen runon myös ääneen, jos muotokuvan kohde niin haluaa. Olen luovimmillani, kun saan vapaasti sutata ja korjailla runoa mielenmäärin. Koko kirjoitusprosessissa menee kuitenkin vain 10 minuuttia, joten ei siinä sitä runoa todellakaan kovin paljon säädetä. Se on intuitiivista, nopeaa kirjoittamista. 

Turkulainen kirjoittajaryhmä Tapiiri on kirjoittanut runomuotokuvia vuodesta 2005.  Itse olen kirjoittanut ensimmäisen kerran runomuotokuvia v. 2007. Tapiirin sivuilla on hyvä selostus siitä mitä runomuotokuvan kirjoittaminen on. 

Itseäni kiinnostaa todella paljon se, että kuka on keksinyt ensimmäisen tuon mainion määritelmän runomuotokuva. Se on todella kuvaava termi. Yllätyin, kun se ei ollutkaan Goldbergin termi. Ehkäpä Tapiiri on keksinyt sen?  He kertovat kehittäneensä ainakin tämän konseptin itse. (Facebook-keskustelun perusteella näin on)

Seminaariin osallistujat kirjoittivat hienoja, oikeita ja aitoja runomuotokuvia. Mallina oli Esko Männikön valokuva kirjasta 100 % Cashmere (s. 20). Eskon Männikön valokuvat ihmisistä ovat sellaisia, että niistä on helppo inspiroitua. Googlatkaa niin näette.

Kynäilijöiden sivuille ilmestyy tapahtumasta jossain vaiheessa valokuvia ja osallistujien runomuotokuvia.

Luovuuden ituja, inspiraation siemeniä

Kirjoitin tällä kertaa ihan toiseen blogiin. Kyseessä on Oulun ympäristön kynäilijät Ry:n nettisivut. Tässä on linkki kirjoitukseen nimeltä Leikin, luon ja sanon kyllä.

Tekstistäni löytyy seuraavia ilmaisuja:  kuiva kausi, inspiraatio, kirjoittamisen tarve, taiteilijatreffit, luovuuden ruokkiminen, leikki, kirjoittajaseminaari Limingassa, taidekoulun kirjoittajalinja, käpertyä nahkasohvan nurkkaan...

Kuulostaako houkuttelevalta?

Savinaamio

Ihan itse tehty Savinaamio (ei hoitava).

Lähdin nyt syksyllä kokeilemaan vaihteeksi jotain uutta. Menin Lakeuden kansalaisopiston savikursille. Kaipaisin muutakin tekemistä kuin papereiden pyörittelyä tai sanoilla leikkimistä. Olen nyt ollut neljä kertaa savea pyörittelemässä. Saimme tänään vihdoin valmiita töitä kotiin. Tämä on yksi niistä.

Viimeksi olen saveen koskenut muistaaksi yläasteella... vai oliko lukiossa kuvaamataitoa? No, siitä on kuitenkin aikaa. 

Perjantaina ryhmämme vie savitöitä näyttelyyn Limingan kirjastoon. Vien sinne erään toisen työn. Sen nimi on Itämainen runo. Se vain pitää ensin kiinnittää kehyksiin. Saa nähdä onnistunko säilyttämään sen ehjänä.