Näköjään tuo NaNo-homma ei sovi minulle ollenkaan! Minulla on oma ääneni ihan hukassa! En saa mitään kirjoitettua mikä liittyy kirjaan. Kaikkea muuta kylläkin, sähköposteja, pieniä novelleja, runoja jne. Kun kirjoitan kirjaani, on tuotettu teksti täyttä roskaa, enkä saa aikaan kuin korkeintaan sivun.
Minulle ei näköjään sovi tulostavoitteinen ajattelu. Kirjoittaminen ei ole hauskaa tai iloista leikkiä, kun päässä on vaatimus 50 000 sanaa eikä minulla ole niin paljon kerrottavaa tällä hetkellä.
Ajattelin ryhtyä taas kirjoittamaan aamusivuja. Ehkä se auttaisi löytämään ääneni?
6 kommenttia:
Havaitsin saman. Kauhee paniikki iskee kun pitäs kirjoittaa tietty määrä tekstiä per päivä. Sitten ku ei ole mitään tollasta tavoitetta niin tekstiä tulee. Huomasin kirjoittavani niin kamalaa sontaa, että jätin sikseen. Keskityn muihin projekteihin.
Muista, että sen ei tarvitse olla mitään muuta kuin paskaa.
Niin, mutta kun tekstiä ei tule ollenkaan. Aamusivuja kirjoitin tänään vauhdilla käsin. Se oli hyvää paskaa, mutta...
Tämä on ihan kummallista.
Rainbow brain! Sinulla on muuten tosi mainio kuva. ;)
Kämppikseni harrastaa valokuvausta. Meillä ei voi välttyä kuvatuksi tulemiselta, kyllä siinä on pakko muutama mainio kuvakin tulla.
Nyt lopetin NaNo-projektin. Huh, helpottipa. Mulla ei ole kunnianhimoa. Taas se tuli todistettua.
No, miten kävi vedonlyöntien? ;)
Lähetä kommentti