KivinäyttelyViime viikonloppuna kolme tytärtäni halusivat kerätä pihalta kiviä ja maalata ne. Ehdotin, että värittäisivät kivet asfalttiliitujen avulla. Ensin pesimme kivet, sitten tytöt kuivasivat ne yhdessä ja tappeluitta (joka on harvinainen asia). Lopulta he värittivät kivat keittiönpöydän ääressä.
Sen jälkeen vanhin tyttäreni haki kolme A4-kopiopaperia. Jokainen tyttö sai omansa. Hän kirjoitti niihin nimetkin. Sitten he asettelivat kivet papereille omaan huoneeseensa. Vanhin tyttö jatkoi askartelua. Hän teki pyöreitä kolikoita paperista ja pääsylippuja. Hän kävi tuomassa minulle muutaman paperikolikon. Sitten he kutsuivat minut näyttelyyn.
Minun piti antaa yhdelle raha (pääsymaksu oli 100), niin toiselta sai lipun ja se lippu piti antaa oven suussa kolmannelle. Tutustuin näihin kiviin. Olipas harvinaisia, kauniita ja ikivanhoja kiviä! Lupasin tulla pian uudestaan katsomaan, jos näyttelyyn tulee uusia esineitä.
***************
Lisäksi on ihan pakko laittaa toinenkin kuva. Nuorin tyttäreni on todella kova kivien kerääjä. Hän kutsuu niitä kultakiviksi. Päiväkotipäivän jälkeen hänen haalarinsa taskut ovat täynnä kultakiviä! Meillä sitten löytyy noita kiviä kotoa vähän vaikka mistä (joskus sieltä jalkapohjan alta). Kuvan kivet löysin keittiön aputasolta...
ValokuvaTorstain aiheena on siis kivet.
Sen jälkeen vanhin tyttäreni haki kolme A4-kopiopaperia. Jokainen tyttö sai omansa. Hän kirjoitti niihin nimetkin. Sitten he asettelivat kivet papereille omaan huoneeseensa. Vanhin tyttö jatkoi askartelua. Hän teki pyöreitä kolikoita paperista ja pääsylippuja. Hän kävi tuomassa minulle muutaman paperikolikon. Sitten he kutsuivat minut näyttelyyn.
Minun piti antaa yhdelle raha (pääsymaksu oli 100), niin toiselta sai lipun ja se lippu piti antaa oven suussa kolmannelle. Tutustuin näihin kiviin. Olipas harvinaisia, kauniita ja ikivanhoja kiviä! Lupasin tulla pian uudestaan katsomaan, jos näyttelyyn tulee uusia esineitä.
***************
Lisäksi on ihan pakko laittaa toinenkin kuva. Nuorin tyttäreni on todella kova kivien kerääjä. Hän kutsuu niitä kultakiviksi. Päiväkotipäivän jälkeen hänen haalarinsa taskut ovat täynnä kultakiviä! Meillä sitten löytyy noita kiviä kotoa vähän vaikka mistä (joskus sieltä jalkapohjan alta). Kuvan kivet löysin keittiön aputasolta...
ValokuvaTorstain aiheena on siis kivet.
Kultakiviä
7 kommenttia:
Heidi: kivet ovat tuttuja meidänkin kotitaloudessa. Onneksi eskari-ikäisemme pojan kivikeräysinnostus näyttää osoittavan hieman laantumisen merkkejä.Meidän takapiha on pahimmillaan ollut kuin Lohja Ruduksen sepelilouhimo. On kuule kiva ajaa nurmikkoa, kun ensiksi on pitänyt tunnin verran kerätä kiviä nurmikon seasta.
Viime toukokuussa kerran ihmettelin, että miksi herran reppu päiväkodista lähdettäessä painoi niin paljon. No se oli täynnä (likaisia) kiviä, jotka oli tungettu vaihtovaatteiden sekaan. Ja yhtään ei saanut heittää pois.
Paras paikka, mistä kiviä olen löytänyt, on tyynyni.
3 v. tyttäremme on tämän syksyn ajan kerännyt piha-alueen marja-aroniapuskien satoa. Värjää kaiken ihan yhtä mukavasti kuin mustikka. Onneksi lähtee helpommin pois.
Huh, en ole siis ainut kivenpyöritäjän vanhempi! :)
Vanhimmalla ja keskimmäisellä tyttärelläni ei ollut ollenkaan moista kivi-innostusta.
Kiva idea. Ovat upean värisiä.
Ylemmässa kuvassa on ihanat pastellivärit graniitinharmaan vieressä. Kaunis kuva. Alemmassa taas kivet itsessäänb ovat ihmeellisen näköisiä.
*reps*
Ai teilläkin on kultakiviä... niin kuulemma ihan pohjoisessakin asti.
Taitaa olla yleismaailmallinen.:)
Kiitos, Hilkka ja Katriina. Kivet itsessään ovat usein ihmeellisiä ilman hiomisia tai värjäämistä.
Muoriska, päiväkodin pihalta alkaa kultakivet olla loppu. Nuorimmainen siis otti tänä aamuna kotoa kiviä mukaan sinne pihalle... Roudaaminen siis jatkuu. :P
Kultakiviä keräsin lapsena, kissankultaa :)
Lähetä kommentti