Pages

perjantaina, syyskuuta 28, 2007

Kuin oma kirja

On hassua, kun avaa kirjastosta lainatun runokirjan ja löytää sen välistä oman kirjanmerkkinsä.

Aloin lukemaan uudestaan Kai Niemisen Lopullista totuutta. Kaikesta -kirjaa. Heti kansilehden takaa löytyi A4:sta revitty lappunen. Siinä oli tekstiä: ..äytelmän Tunnottomuus jouluku... 2006. Ehkä näyttelijöide...päivä.

Tämähän on osa minun näytelmäkritiikkiä. Eikö kukaan ole lainannut tätä kirjaa kevättalven jälkeen?! Muistaakseni palautin sen silloin. Vai eikö seuraava lainaaja ollut hennonut heittää lappua pois?

Jännä juttu.

6 kommenttia:

Allyalias kirjoitti...

Heh, hauska tapaus :)

HeidiR kirjoitti...

Limingan kirjasto on pieni, ja ehkä täällä luetaan vähän runoja?

Valittevaa...

Muuten, nappasin tänään kirjastosta KOLME uunituoretta runokirjaa. Epäilen, että olen niiden ensimmäinen lukija.

HeidiR kirjoitti...

Siis valitettavaa... Runoja luetaan ja myydään vähän.

Rita kirjoitti...

Mitä sitä hyvää kirjanmerkkiä pois heittämään? Seuraava voi ottaa sen käyttöön :) Kierrätyksen hengessä.

sahrami kirjoitti...

Minun kirjastontätini kertoi, että heidän yksi asiakkaansa käyttää vessapaperinpalasia kirjanmerkkeinä. Niitä sitten löytyy ajoittain kirjojen välistä. Täti sanoi, että panee miettimään missä asiakas kirjojansa lukee. :)

HeidiR kirjoitti...

Hmmm... hyviä huomioita ja jänniä havaintoja.

Tottakai jotkut lukevat vessassa. Jotkut jopa kirjoittavat siellä. :P

En minä...