Ihana Erich Fromm

"Transterapeuttisen psykoloanalyysin tavoite on : ihmisen vapautuminen omaksi itsekseen suurimman mahdollisen itsensä tiedostamisen kautta; hyvinvoinnin saavuttaminen; riippumattomuus ja rakastamisen kyky; kriittisen, ei-illusinatorisen ajattelun ja oman "olemassa olon" vahvistaminen." s. 92

"Sillä, joka pyrkii optimaaliseen kasvuun, voi olla myös neuroottisia oireita ja hän voi tarvita sen vuoksi psykoanalyysiä terapiana. Kuitenkin ihminen, joka ei ole täysin vieraantunut ja joka on vielä herkkä ja tunteva, joka ei ole vielä menettänyt arvokkuuttaan, joka ei ole vielä "ostettavissa", joka pystyy vielä myötäelämään toisten kärsimyksiä, joka ei vielä elä täysin omistamiseen suuntautuneesti, ts. lyhyesti: se joka on vielä säilyttänyt persoonallisuutensa ja josta ei ole vielä tullut esinettä, sellainen ihminen ei voi muuta kuin tuntea itsensä nykyisessä yhteiskunnassa yksinäiseksi, voimattomaksi ja eristetyksi.

Hän ei voi välttyä asettamasta itseään ja omia arvojaan ja jopa omaa mielenterveyttään kyseenalaiseksi. Hän ei voi muuta kuin kärsiä, vaikka hän osaa myös iloita ja pystyy näkemään selkeästi - molemmat ovat sellaisia ominaisuuksia, jotka hänen "normaalit" aikalaisensa ovat menettäneet. Usein tällainen ihminen kärsii myös neurooseista. Tämä johtuu siitä, että hän elää terveenä ihmisenä sairaassa yhteiskunnassa. Kun ajatellaan neurooseja tavanomaisessa merkityksessä yrittää sen sijaan "sairas" ihminen sopeutua "sairaaseen" yhteiskuntaan.

Analyysinsä kuluessa hän saavuttaa suuren riippumattomuuden ja luovuuden ja hänen neuroottiset oireensa häviävät itsestään. Viime kädessä kaikki neuroosimuodot osoittavat, ettei elämisen ongelmaa ole ratkaistu oikein." s. 94

Erich Fromm "Omistamisesta olemiseen" (Kirjayhtymä 1993, alkuteos 1989)


Näin siis kirjoittaa ihana Erich Fromm kirjassaan. Kirja on aiheuttanut minussa ihastelua ja innostusta lähes joka sivulla. Tämä kirja kuuluu samaan sarjaan kuin "Jos kohtaat matkallasi Buddhan, tapa hänet". Jos Fromm olisi vielä hengissä, matkustaisin halaamaan häntä.

Erich Frommin pääteos on Olla vai omistaa. Tämä kirja mitä nyt luen täydentää tuota aiempaa teosta.

Kirjassa on paljon itämaista viisautta. Hän on selvästikin oivaltanut asioita syvällisesti.

Suosittelen!

Kirja päättyy tähän kappaleeseen:

"Yhteenvetona: tiedostaminen, muutoksen halua, harjoittelu ja pelkojen ja uusien kokemusten sietokyky ovat tarpeen, mikäli yksilön muutos on onnistuakseen. Tietyssä vaiheessa muuttuvat energia ja sisäisten voimavarojen suunta sillä tavoin, että myös oma identiteettikokemus muuttuu. Niin kauan kuin olen suuntautunut omistamiseen, on tunnuslauseena: "Olen sitä mitä omistan." Murroksen jälkeen se on: "Olen sitä mitä teen" (vieraantumattoman aktiivisuuden merkityksessä) tai yksinkertaisesti: "Olen sitä mitä olen." s. 169