Lavarunoutta tänään!

Tänään kohtaa 16 runoilijaa toisensa kello 19 Amarillossa. Naisia ja miehiä näyttäisi olevan lähes samanverran. Hienoa! Lavarunous ei ole siis vain äijien puuhaa.

Olen vaihtanut ohjelmistoni lähes täysin. Huomasin, ettei tietyntyyppinen maisemanmaalailu oikein sopi Poetry Slamin baariympäristöön. Ihmiset haluavat kuulla tarinoita. Runoja, joissa on jokin idea.

Tottakai lyyrisissä, tunteikkaissa, zenimäisissä runoissa on ideaa, mutta se ei ehdi ehkä tulla esille siinä luettaessa.

Kahdesti SM-mestaruuden voittanut Jouko Saksio sanoo Pohjolan työn jutussa :
"Näyttäisi olevan niin, että tekstissä pitää olla jokin koukku, yllättävä käänne, joka vetoaa yleisöön. Sillä, miten yleisö reagoi, on yleensä vaikutusta myös tuomaristoon."

Runoilija Henna Laininen on sanonut, että "Lavarunous on konkreettisesti puhetta toiselle ihmiselle. Siksi siinä pitää miettiä, mitä haluaa sanoa itsensä ulkopuolelta ja yhteiskunnasta"

Mutta en ryhtynyt kirjoittamaan uusia runoja mielessäni kirjoittaa ne tietyllä tavalla. Se tie ei johda mihinkään. Runossa täytyy olla oma ääni. Runoilijan täytyy itse seisoa runonsa takana. Siis vain seuloin vanhasta materiaalista sopivampia. No, yhden uuden runon kirjoitin, kun innostuin lukemaan Charles Bukowskin runokokoelmaa. Lisäksi muokkasin yhden vanhan raakileen valmiiksi. Mutta omalla tyylilläni. En lisännyt alapäänilmaisuja mukaan. Niilläkin nähtävästi saa baariyleisön nauramaan. Siis ainakin, jos on angstinen mies.

Saksio toteaan jutussaan myös, että "pahin virhe on ylenkatsoa yleisöä. Hyvä runoilija voi kuvitella olevansa myös hyvä esiintyjä, mutta näin ei välttämättä ole."

Mitä tällainen ylenkatsominen voi olla? Lukea runoja täysin ottamatta huomioon yleisöä? Ehkäpä. Minusta ylenkatsominen voi olla myös yleisön kosiskelua ja runojen muokkaamista juuri tarkalleen oikealle kohderyhmälle. Ihan kuin mainoksia tehdään. Siis vaikkapa ajatellaan, että baarissa voisi olla nuorta, yksinkertaista, juopunutta yleisöä, tehdäänpä runoja juuri heille! Siinä kyllä runoilija aliarvioi ihmisiä täysillä. Baari voi olla täynnä sivistyneitä, tarkkaavaisia ihmisiä, jotka ärsyyntyvät huomatessaan sen miten heitä puhutellaan runoissa.

Ylipäätänsä yleisön arvioiminen massana on hankalaa.

Tuomaristohan valitaan yleisöstä. On täysin tuuripeliä minkälaisia tuomareita valitaan. Joten ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi on vain mennä paikalle ja tehdä oma suoritus, niin kuin olympiaurheilijat sanoivat. Ja pitää mielessään yksi sana: nöyryys. Olla nöyränä tilanteen ja runouden edessä, elämän edessä. Ja olla aitona itsenä. Onhan tietysti runonlausuntatapana myös ottaa jokin rooli, esittää tietyntyyppistä runoilijaa, olla kuin näyttelijä lavalla. Minun tapani on vain mennä ja lukea runo. Antaa runon puhua. Menisin ihan sekaisin ja olen mennytkin kauan sitten, jos pitäisi vielä miettiä omaa olemusta ja liikehdintää. Antaa alitajunnan vain viedä.

Tiedän kyllä, että yleisössä on yksi henkilö, joka pitää tyylistäni lukea runoja ja runojeni kielestä. Se riittää minulle vallan mainiosti! :)

Minusta on erittäin hauskaa mennä katsomaan ja kuuntelemaan täysin toisistaan poikkeavia runoesityksiä. Jo meidän Oulun kolmikon tyylit erosivat toisistaan huomattavasti.

Oi, mikä yö!

Uusi T.Halonen look-a-like?
Ei, vaan..

Olli Hietalan hirveellä kiireellä piirtämämä karikatyyri minusta.
Minulla oli hoppu Poetry Slamin osakilpailuun.

Olin kyllä hankala mutta iloinen illan ensimmäinen asiakas.
Minusta tuntuu, että olen aina ollut Ollille hankala.
Itse tykkään kyllä tuosta kuvasta!

En etukäteen kertonutkaan juuri kenellekään, että olin menossa myös Poetry Slamin Oulun osakilpailuun. Lauuuran sentään kutsun henkiseksi tuekseni. Kiitos Laura! Linkin takaa löytyy juttua siitä miten kilpailussa kävi. Minä pääsin siis kuitenkinjatkoon ja saan taas lausua runojani viikon päästä lauantaina.

Sitten sinne Galleria Harmajan tilaisuuteen tulikin yllättävän paljon ihmisiä! Odotin noin 10 henkeä, mutta paikalla oli 30-50 kuulijaa. Yritän vieläkin toipua eilisestä. Jarkko-serkun puheet olivat loistavia, ja minä olen melkein tyytyväinen lausuntaani. Ihmiset kuitenkin antoivat positiivista palautetta. :)

Ehkäpä teemme joskus toistekin samanlaisen "keikan".

Oulun Taiteiden Yö lähestyy!

Kutsun kaikki ystävät ja tutut kuulemaan runonlausuntaa ja kiehtovaa analysointia:

Galleria Harmaja
Kirkkokatu 11 b 2. krs
www.galleriaharmaja.fi

Torstai 21.8.2008 klo 21.30 - 22.30

Jumalainen matka Eeva-Liisa Mannerin runouteen
johdanto Jarkko Lauri
lausunta Heidi Rundgren

********

Tuo tilaisuus kuuluu Oulun Taiteiden Yön tapahtumiin. Ko. nettisivulta löytyy koko yön ohjelma sitten, kun se sinne ilmestyy! Toivottavasti pian. Siellä nimittäin on paljon nähtävää.

Jarkko-serkkuni on kirjoittanut hiljaittain gradun Eeva-Liisa Mannerin runoudesta. Gradun nimi on JUMALAINEN MATKA MAISEMAN KASVOIHIN (Eeva-Liisa Mannerin eettisen kuvan tutkimusta seurana Emmanuel Levinas). Jarkko johdattaa kuulijat Mannerin runouden äärelle. Runojen välillä yleisö voi keskustella runoista ja kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä aiheesta. Uskon, että Jarkko kyllä osaa vastata. Sen verran laaja gradu on.

TERVETULOA! :D

Musta joutsen on totta

Miksi olet niin mustana? Etkö viihdy Suomessa?

Wiki: "Mustajoutsen (Cygnus atratus) on australialainen vesilintu, jota tavataan Euroopassa tarhoissa ja tarhakarkulaisena. Kotimaassaan se on rauhoitettu laji. Mustajoutsen on myös Länsi-Australian osavaltion osavaltiolintu."

Kirja: "Musta Joutsen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus ja osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan."

Bändi: "Keväällä 2006 perustettu Musta Joutsen soittaa omanlaistaan suomirockia intensiivisellä ja kurinalaisella otteella."

Mitä vielä musta joutsen voisi olla?

Halaus...(ei Hallaus)

katson pehmeästi sinun silmiisi
ujo vilkaisu alas
otan askeleen eteenpäin
uusi katse ripsien alta

laitan käteni ympärillesi
juuri sieltä kainaloittesi alta
sormeni keveästi selkääsi pitkin
tuon sinut lähelleni

sinä tuoksut hurmaavalle
tunnut hyvälle

***************

Leijonaiselta löytynyt Unelmaisen halausketju jota voi jatkaa ja jota ehdottomasti pitää jatkaa! :D

Niin kaunis on maa

Aurinko nousi tänään noin kello kolme.

Aurinko nousee,
On kastetta maassa.
Aika on herätä,
Nousta ja lähteä,
Kohdata ystävä kallehin.

Niin kaunis on maa

Ajatuksia Halusta

Onpa kiintymys mitä tahansa, se aiheuttaa loputonta tuskaa. Gampopa

Me kaikki haluamme olla kuuluisia, ja sillä hetkellä kun haluamme olla jotakin, emme ole enää vapaita. J. Krishnamurti

Ei minkäänlaista halua - siinä koko Tie. Keizan


On aluksi vaikeaa kuvitella tuota mietelauseissa kuvattua tilaa, jossa ei halua mitään. Sellaista tilaa voi erehtyä luulemaan masennukseksi. Mutta kyse ei ole lamaantumisesta tai siitä, että menettää halun elää tätä elämää, kokea ja tuntea. Kyse on siitä, että luopuu turhista haluista. Turhat halut aiheuttavat kärsimystä.

Nykyaikana on suotavaa, että kaikilla olisi päämääriä ja tavoitteita. Ihmisille järjestetään unelmointikursseja, joissa opetetaan kiinnittämään katse tulevaisuuden tavoitteeseen. Miltä tuntuu sitten, kun tavoite on saavutettu? Tuollaisilla unelmointikursseilla kyllä ohimennen mainitaan, että pääasia on matka tavoitteeseen, mutta hyvin äkkiä se unohtuu. Ihmiset kokoavat itselleen listan unelmista: tietynlainen omakotitalo, lomamatka hiekkarannalle, uusia ystäviä, uusi harrastus jne. Katse kiinnittyy upeaan tulevaisuuteen.

Mutta mitä tapahtuu matkalla kohti unelmaansa? Jos ihminen kiintyy liiaksi tavoitteeseensa ja hänessä syttyy Halu, tämä aiheuttaa väistämättä kärsimystä. Aluksi ihminen kärsii siitä, ettei saavuta riittävän pian unelmaansa. Sen jälkeen kärsitään siitä, kun unelman saavutettuaan elämä ei oikeastaan muuttunut sen ihmeellisemmäksi.

Halut voidaan napsia yksi kerrallaan pois. Riippuvuudet ja kiintymykset ravistetaan irti. Tai ne vain huomataan ja annetaan olla. Nauretaan omalle hupsuudelle. Jokaisen täytyy itse löytää oma tapansa.

Lopulta jää jäljelle tämä hetki. Ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta. Tulee hetki jolloin suostutaan olemaan onnellisia vaikka sitä tai tätä ei olla saavutettu. Ollaan tyytyväisiä siihen mitä on. Hyväksytään sekin, että välillä tulee pimeitä aikoja, jolloin on alakuloinen mieli. Eihän elämä ole tasaista.

Mutta silti voi toivoa ja innostua. Ihminen voi tahtoa hyvää itselleen ja muille sekä toimia, kun on toiminnan aika. Pidetään huolta kaikesta huolimatta omista oikeuksista.

Toimitaan ilman Halua ja Kiintymystä. Rakkaus on tullut esille.