Yhtä pyykkirumbaa lapsiperheissä, mutta onneksi aikansa kutakin. Tulee aika jolloin pyykkivuoret laskevat. Meikäläisellä riittää kun enää käy vain kerran kahdessa viikossa pyykillä. :)
Tunnustan. Usein en ehdi edes viikkaamaan vaan aamulla kaivan puhtaita paitoja lapsille pyykkikorista ennen kuin vien heidät päiväkotiin.
Epäilen muuten, että tässä on vielä pahimmat ajat edessä. Sitten kun lapset menevät kouluun kai täytyy pakottaa itsensä silittämään tai ostaa vain rypyttömiä vaatteita. Minusta tuntuu, että nykyaikana voidaan ottaa helpostikin silmitikuksi hompsuisempi lapsi. Päiväkodissa sillä ei tunnu olevan väliä (merkkitietoisuudella ja silittämisellä..).
Pyykinpesukin voi olla ihanaa, kun on selvinnyt vaikkapa pahasta sairaudesta jaloilleen hommansa hoitamaan. Maailmassa on monia paikkoja, joissa ei ole edes vettä millä vaatteitaan pestä. Kieltämättä se vaatteiden ikuinen pyöritys joskus väsyttää.
Niin, onkohan meillä suomalaisilla jo liikaa vaatteita? Monissa maissa ihmisillä ei ole kuin muutamia vaatekertoja, ja tosiaan, vettä ei ole. Käsin pestään vaatteet joessa.
No, on maita, joissa on niin lämmintä, ettei vaatteita tarvita.
Arkisia asioita oppii arvostamaan, kun niitä ei voi jossain vaiheessa tehdä syystä tai toisesta. Ihan niin kuin terveyttäkin arvostaa vasta kun sen menettää.
11 kommenttia:
Ou diö :D, juuri sitä pyykkisirkusta eikä se koskaan lopu. Huokaus!
Ei lopu ei..
Mutta onneksi pyykipojissa on ainakin pirteitä värejä mistä valita. :)
Niin, pirteitä pyykkipoikia ovat. Ja oikeita trapetsitaiteilijoita. :)
Niinpä - jollet pyykkää niin viikkaat:)
Tässäpä on arkea todellisimmillaan. :)
Yhtä pyykkirumbaa lapsiperheissä, mutta onneksi aikansa kutakin. Tulee aika jolloin pyykkivuoret laskevat. Meikäläisellä riittää kun enää käy vain kerran kahdessa viikossa pyykillä. :)
Ah, tämähän koskettaa monia. Hih.
Tunnustan. Usein en ehdi edes viikkaamaan vaan aamulla kaivan puhtaita paitoja lapsille pyykkikorista ennen kuin vien heidät päiväkotiin.
Epäilen muuten, että tässä on vielä pahimmat ajat edessä. Sitten kun lapset menevät kouluun kai täytyy pakottaa itsensä silittämään tai ostaa vain rypyttömiä vaatteita. Minusta tuntuu, että nykyaikana voidaan ottaa helpostikin silmitikuksi hompsuisempi lapsi. Päiväkodissa sillä ei tunnu olevan väliä (merkkitietoisuudella ja silittämisellä..).
Hmm.. pitääpä taas mennä laittamaan yksi koneellinen pyykkiä pesuun. Kiitos muistutuksesta. :)
Pyykinpesukin voi olla ihanaa, kun on selvinnyt vaikkapa pahasta sairaudesta jaloilleen hommansa hoitamaan. Maailmassa on monia paikkoja, joissa ei ole edes vettä millä vaatteitaan pestä.
Kieltämättä se vaatteiden ikuinen pyöritys joskus väsyttää.
Niin, onkohan meillä suomalaisilla jo liikaa vaatteita? Monissa maissa ihmisillä ei ole kuin muutamia vaatekertoja, ja tosiaan, vettä ei ole. Käsin pestään vaatteet joessa.
No, on maita, joissa on niin lämmintä, ettei vaatteita tarvita.
Arkisia asioita oppii arvostamaan, kun niitä ei voi jossain vaiheessa tehdä syystä tai toisesta. Ihan niin kuin terveyttäkin arvostaa vasta kun sen menettää.
iih, ihanaa. söpö kuva omalla tavallaan :P
Lähetä kommentti