Elosyysloka

Jaahas... täälläkös on kaipailtu minua? Minulle taas iski jokin muu kuin blogivaihe. Minulla on siis vaihteeksi elämää verkon ulkopuolellakin. En ole ehtinyt juuri runoilemaan. Muutamia kirjoja olen lukenut. Nyt on kesken Maailman kuuluisimman yhtälön elämänkerta.

Satunnaisia poimintoja kuvin ja sanoin lähimenneisyydestä...

Kesän jännitin äitiänpäiväruusun selviytymistä ulkona. Päätin kokeilla selviäisikö ja piristyisikö toukokuinen ruukkuruusu ulkona. Se yllätti minut kehittämällä yhden nupun. Kuvasin nuppua säännöllisesti, ja ilokseni se ehti aueta ennen kuin kesä loppui. Tämä kuva on otettu 30.8.

Syyskuussa kävin työkavereiden kanssa muutaman tunnin patikkareissulla.

Syyskuussa käväisin myös Rovaniemellä Traktor Pulling -kisoja katsomassa.

26.9. kuvasin pitkästä aikaa hienon auringonlaskun kotini lähellä.

Tänään tein kaksi sohvatyynyä. Hinnaksi tuli 2,50 euroa/kpl. Olen haaveillut uusista sohvatyynyistä uuteen sohvaan, mutta jotenkin en ole valmis maksamaan sitä 15-25 euroa valmiista tyynyistä. Siis ostin sopivaa kangasta (alekorista). Kotona oli entuudestaan pari vanhaa, käyttämätöntä tyynyä, joista sain tyynyihin sisällöt.

Elämä on arkea, lasten koulunkäyntiä, parisuhdetta, töitä, vapaa-aikaa, ystäviä ja harrastuksia. Osallistuin viikonlopun kestävälle runokurssille syyskuun alussa. Viime viikolla kävin Oulussa kiertelemässä taidenäyttelyt läpi. Haaveilen, että joskus lähitulevaisuudessa pääsisin elämäni ensimmäisen kerran rock-konserttiin. Nyt olisi siihenkin hyvä mahdollisuus.

Voisiko nyt 35-vuotiaana todeta, että kolmenkympinkriisi on ohi? Ehkä minä sitten taas alan pohti elämää ja kaikkea syvällisemmin, kun tulee 40-kriisi tai tapahtuu jokin elämänmullistus, joka vaatii hirvittävästi analysointia, runoilua ja blogikirjoittelua.

Elämä on aaltoliikettä.

RunoTorstai: ajatuksia kuvasta

© mariar

aika ei juokse
eikä pysähdy

vauvan käsi ojentuu minua kohti
sumussa

äännähdyksiä ja hämärää valoa

huutojen jälkeen
hiljaisuus
liikkumattomuus jokaisella tasolla

en näe enää niin kauas



********************


RunoTorstain 137. haaste




Ja yksi pieni iloinen asia kiitoksineen.

Tänään, elämäni ensimmäistä kertaa, yksi minun runoni julkaistiin Kalevassa. Kyseessä on Huutomerkki Ry:n Runoreportaasi, johon myös neljä muuta runoilijaa kirjoittivat tilaustyönä runon aiheesta tanssi.

Minulla oli noin kaksi viikkoa aikaa kirjoittaa tuo runo eli aikaa oli paljon enemmän kuin RunoTorstain haasteissa. Se, että olen osallistunut tähän mukavaan haastebloggailuun jo kauan, auttoi minua siinä, että sain runon valmiiksi ennen deadlineä. Selvästikin rutiinia oli tullut. Varmasti aiheesta kirjoittaminen ihan kylmiltään olisi ollut vaikeampaa.

Eli suuri kiitos RunoTorstain tiimille siitä, että he jaksavat ylläpitää tätä inspiroivaa ja kehittävää, mutta rentoa runoilumuotoa! :)

ValokuvaTorstai: jatka tarinaa

Alku

Loppu

ValokuvaTorstain 137. haaste.

(Tuttikuvan otti Mariar.)

Valokuva- ja RunoTorstai: sateenkaari

Itse tehty sateenkaari vain tätä tarkotusta varten.
Kiitos pienille avustajille!
Ihmettelivät, kun sanoin, että äiti aikoo
nyt näyttää miten tehdään sateenkaari.

Jos olisin sateenkaari,
mitä näkisin?

Häikäisevän auringon
ja sinut sateessa tai sateen takana
osoittamassa minua sormellasi.

Jos olisin sateenkaari,
missä olisin,
kun sinä olet mennyt pois?

*******************

ValokuvaTorstain ja RunoTorstain 136. haaste.

ps. Oulussa on tänään taiteiden yö.

RunoTorstai: Parasta kesässä

Kesässä on parasta,
kun ei aikaa varasta.
Antaa olla ja maata vain,
olla vaikka kaulakkain.

Kesässä on ihanaa,
kun sula on pihamaa.
Voi kengittä kulkea
ja kännykänkin sulkea.

Kesässä on hulvatonta,
kun pellolla haisee sonta.
Voi vaikka pomolle nauraa
ja syödä tuoretta kauraa.

Kesässä on vapauttavinta,
kun iloa on täynnä rinta.
Eikä tarvitse olla yhtään tehokas,
saa käyttäytyä kuin osterivinokas.


RunoTorstain 135. haaste

ValokuvaTorstai: parasta kesässä

ValokuvaTorstain 135. haaste

Mukavaa, kun ValokuvaTorstai on palannut tauolta. Minähän tosin ystäväni Ms. Minnan kanssa osallistuin vanhoihin haasteisiin koko kesän. (selatkaa blogejamme)

Tämä kuva liittyy läheisesti siihen mikä on ollut minulle parasta kesässä. Tämän paikan käyttöoikeus tuli kylkiäisenä sen Just-Parhaan asian mukana. Kylkiäisenä tuli paljon muutakin mukavaa. Varmasti kohtaan tietysti paljon ei-niin-mukaviakin uusia asioita.

Eihän sitä voi pullasta vain rusinoida poimia. Syötävä on koko pulla.

ValokuvaTorstai: Kiire

ValokuvaTorstain 72. haaste

Joo, Ms. Minna. On ollut muka kiire, kun ei ole ehtinyt netissäkään istua.

Kuva on otettu 18.7.2009 Tyrnävän Tractor Pulling SM-osakilpailuista, joihin osallistuin katsojana elämäni ensimmäisen kerran tänä kesänä.

Onhan siinä kuskilla kiire, kunnes kiire totaalisesti loppuu kuin seinään. Katsojilla ei ole kiire mihinkään. Aurinko paistaa, ja olutteltta on auki.

Ja ohoh... ValokuvaTorstai on palannut kesätauolta. Täytynee heti osallistua uuteen, tuoreeseen haasteeseen. Mikähän se mulle on ollut parasta kesässä? ;)