Kaunista joulua!

Joululahjaksi saatu kirja.


Rakastava ystävällisyys

Ymmärtämisestä: "Meidän on todella ymmärrettävä henkilöä, jota haluamme rakastaa. Jos rakkautemme on vain omistushalua, se ei ole rakkautta. Jos ajattelemme vain itseämme, tunnemme vain omat tarpeemme ja jätämme huomiotta toisen tarpeet, emme kykene rakastamaan."

Thich Nhat Hanh (s. 1926, Vietnam/ Ranska)
1001 buddhalaisen viisauden helmeä (Karisto)

***************

Olen tänä jouluna toivottanut kaikille kaunista joulua! En tiedä miksi en sano hyvää tai iloista. Ehkä haluan, että ihmiset huomaavat ympäröivän elämän kauneuden?

En ole lähettänyt kuin pari joulukorttia, enkä ole laittanut edes kuin muutaman tekstiviestin. Voisi sanoa, että olen tehnyt sen ekologisista ja ekonomisista syistä.

Nyt toivotan kaikille kaunista joulun jatkoa! Katsokaa kuinka kaunista kaikki on!

Lasten kirkkaat silmät,
lepattavat kynttilät,
valkoinen lumi,
aurinko taivaanrannassa,
ihmisten hyvä tahto
ja rakkaus.

Time is just an instant

zen + simplicity = zimplicity:
The tale of one who falls in love too easily.

Rakas päiväkirja: 1985

Haluan jakaa teidän kanssanne pari pientä tekstiä. Sain illalla idean, että lukisin lapsilleni ensimmäistä päiväkirjaani, jota aloitin kirjoittaa 9-vuotiaana. Vanhimmasta tytöstäni, ekaluokkaisestani, oli erittäin jännää kuulla mitä äiti kirjoitti koulusta ja elämästä pienenä tyttönä.

Itse hämmästyin sitä kuinka samalla tavalla katsoin jo tuolloin maailmaa. Esimerkiksi tässä seuraavassa pätkässä odotin isosiskoani saapuvaksi kesälomalle lapsuuden kotiini ja tarkkailin ympäristöä. Olin tuolloin 10-vuotias.

Keskiviikko 26.6.1985 klo 11:23. + 18 astetta.

"Anne ei ole vielä tullut tänne. Isi on poroja merkitsemässä. Ulkona tuulahtelee ja taivaalla on muutama pilven hahtuva. Ehkä Anne tulee tänään. Muutama perunanvarsi pilkistää maasta. En oikein tiedä mitä minä tekisin päivällä?"

Seuraavassa olen 11-vuotias. En ole korjannut kirjoitusvirheitä tai lauseita. Yrittäkää saada selvää.

15.9.1985 sunnuntai klo 13:00, sataa

On syksyinen päivä. Lehdet ovat kellastuneet. Eilen käytiin Ranualla. Toissapäivänä oli 13 ja perjantai siis muka epäonnen päivä. Ranualla ei ollut nauhaa kirjoituskoneeseen. Minulle ostettiin ohut kaulanauha. Me käytiin kirjastossa. Kun ootettiin isiä niin joku humalainen nainen, luultavasti, suomen-ruotsalainen. Mua huvitti. Sillä naiset humalassa tipsuttelevat ja halailevat ketä sattuu. Niin ja lopuksi itkeskelevät. Me ostettiin tuohon elektroniikka peliin patterit. Nyt kummassakin on patterit. Me ostettiin myös haju tarroja. Ne tuoksuu kun niitä raaputtaa. Eipä muuta että hei. moi. hoi. toi. koi. soi.

Siinä sivulla oli hajutarra ja kun minä raaputin nyt sitä tyttöni kanssa, se ihan selvästi vieläkin tuoksui persikalle!

Lopuksi vielä yksi runo päiväkirjan alkupuolelta. Olen runoillut jonkin verran tähän päiväkirjaan ja liimannut kiiltokuvia sivuille.

"Kolme kaunista prinsessaa
ottaa kuusi askelmaa.
Jos me olisimme rumia vaan,
ei meistä prinsessoja tuliskaan."

30.10.84 Heidi 4 lk

RunoTorstai: 6.12.2008

Silmieni sisällä

sinä piiloudut muiden vaatteisiin
olet kultaisissa ikoneissa
pienet patsaat kantavat salaisuutesi
jotkut sanovat - ettei sinua saa piirtää

asut suurissa huoneissa
eikä siellä ole ketään
sinä tahdot kadota

ei tämä, ei tämä, ei tämä

minulla on tyhjät käteni
en halua pukea sinua vieraisiin vaatteisiin
en omiin kankaisiini
olet alaston

pyörit silmieni sisällä

************

RunoTorstain 111. haasteeseen kietoutuen.

Zen-tarinoita

Etsin erästä zen-tarinaa, jossa munkki saa vauvan hoitaakseen. Löysin sen täältä:

Zen-tarinoita.

Siellä onkin todella monta vanhaa, hyvää zen-tarinaa suomennettuna! Ihastuin ikihyviksi tästä löydöstä.

Sivuilla pyydetään myös omia kommentteja tarinoihin. Minusta zen-tarinoita ei kuulu selittää sanallisesti, vaan ne pitää oivaltaa kokemusperäisesti. Se on paljon parempi tapa. Oivaltaminenhan on sitä. Ehkä ensimmäinen tarina ei aukea, eikä toinen. Ehkä vasta se sadas tarina tulee tajutuksi, ja kun sen oivaltaa, ymmärtää muutkin.

Mikä oli se etsimäni tarina. No, tietenkin tämä: Vai niin.

ValokuvaTorstai

"Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"

(Douglas Coupland: Eleanor Rigby. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2007, suom. Katja Rosvall.)

ValokuvaTorstain 109.haaste.

Heille, jotka rakastavat kissoja

"Ai, pitäisikö minun jaksaa muka herätä?"



"No, ota se kuva!"



"Onx näin päin parempi? Miau?"

*******

Klikkaa kuvaa niin saat isomman näkymän eteesi (kuvat Flickr:ssä)