Pages

perjantaina, marraskuuta 03, 2006

Runotorstai: Valmis

Perjantain kunniaksi runo aiheesta Valmis.

Mieti, mieti, mieti.
Mikä on valmis?
Täysin valmis?
Minä se en ole. Eikä kukaan muu.
Maailma se ei ole.
Onko ruumis valmis?
Ei.
Kivet murenevat,
rauta ruostuu,
luut hajoavat,
kaikki maatuu,
joskus.
Mutta jokin odottaa täysin valmiina jälleen tiivistymään
tähdiksi ja planeetoiksi.
Meidän kohtalomme.
Avaruuden musta tuntematon aines.

5 kommenttia:

Isopeikko kirjoitti...

Valmiina oleminen taitaakin tarkoittaa muutoksen kokemisen loppumista siis pysähtymistä.

Pikkuliina kirjoitti...

Hieno runosi antoi miettimisen aiheita. Pitäiskö yleensäkään olla täysin valmis ja pysähtyä siihen vai riittääkö, että on täysin valmis kohtaamaan sen mikä on tulossa?

HeidiHahmo kirjoitti...

Kiitos, valmis on sellainen käsite jota ei oikeasti ole olemassakaan.

Se on vähän niin kuin onni. Milloin lopullinen onni on saavutettu? Niinpä...

Anonyymi kirjoitti...

Valmiutta on olla valmis hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.

Miksei valmiina oleminen voi olla pysähtymistäkin, kuten Isopeikko kirjoittaa. Mutta voisiko sitä olla valmiina hyväksymään myös muutoksen?

sahrami kirjoitti...

Minulle tuli tuosta teemasta mieleen myös, ettei koskaan ole lopullisesti valmis. Tai sitten koko ajan. :)