Joskus on parempi katsoa nykyisyyttä surulla, heittää menneisyyteen lämmin hymy. Vasta kun sen on tehnyt, voi jo nauraa tulevaisuudelle. Vaihtokauppaa, käden ojentamista edelliselle ja seuraavalle. Niin on parempi elää. Ei unohtamalla tai ikuisesti suremalla, vaan yhdistämällä. Kädet ja katse, aina kiertämässä ja toisiaan.Kirjoittaa nuori, kaunis Janra uudessa blogissaan nimeltä Olemisen todiste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti