ValokuvaTorstai: Portaat

(kuvaa klikkaamalla isommaksi)

Tämä paikka tuli heti mieleeni Allyn porraskuvasta.

Arvaatteko missä minä olen? Miksi hymyilen? Siksikö, että kävin alhaalla vai siksi, etten käynyt?

ValokuvaTorstain aiheena portaat.

VASTAUKSIA: Portaat löytyvät Rokualta. Siellä on käsittämättömän kaunista ja ainutlaatuista maisemaa. Se on saari, jonka meri hylkäsi (nappasin tuo ilmauksen tuolta nettisivuilta).

Ja, oi, ei. En minä käynyt tuolla alhaalla. Oli niin vähän aikaa, mutta olin onnellinen, että edes pääsin portaiden yläpäähän näkemään tuon maiseman!

Blogilöytö

Kahden vaiheilla olevan Virtaskan blogista löytyy usein hyvää pohdittavaa. Nytkin hän kirjoitti hyvän kirjoituksen siitä, miten jotkut ihmiset eivät näe itseään, eivät millään.

Mutta varsinainen asia oli se, että löysin tuosta kirjoituksesta linkin blogiin nimeltä

Kun mielikuvituskin masentuu

Sitä kirjoittaa Ipi. Ihastuin heti ja tunsin suurta yhteenkuuluvuutta. Olemme lukeneet samoja kirjojakin! :)

Käykääpä tutustumassa Ipiin ja hänen kirjoituksiinsa.

RunoTorstai: Portaat

Minuutit

Onnea!
Pääsit uudelle askelmalle
lepää hetki, mutta älä katso taaksesi
pian eteesi ilmestyy harsomainen, seuraava askelma
astu siihen vasta sitten, kun se on kiinteä
ja kantaa painosi

Tee se pian, ripeästi!
muutoin putoat ja kuolet

Muista, älä katso taaksesi.

*****************

RunoTorstain aiheena portaat

Aikuinenkin on terve, kun se leikkii

En ole ehtinyt juuri blogata, kun olen vähän leikkinyt.

Kävin perjantaina kirjoittajalinjalla vierailulla. Istuin aamupäivän mukana siinä missä muutkin. Olipas ihana kuunnella muiden tekstejä, analyysejä ja ajatuksia! Luin yhden oman novellini ja esittelin itseni. Sain palautetta. Nykyiset kirjoittajalinjalaiset saivat myös esittää kysymyksiä.

Ymmärsin tuolla yhden tärkeän jutun. Olen unohtanut leikkiä! Kirjoittajalinjalla "leikittiin" paljon. Tehtiin kaikenlaista hauskaa ja hassua harjoitusta. Leikki on tärkeää luovuudelle. Sen avulla oppii paremmin. Nauru tervehdyttää. Leikin avulla oppii helpommin - aikuinenkin. Improvisaatio. Sehän on lähes sama asia.

Taiteen tekeminen voi olla leikkiä, ja leikkiminen voi olla taiteen tekemistä.

Ikä kuin ikä on leikki-ikä.

Milloin sinä olet viimeksi leikkinyt ja rentoutunut hyvällä mielellä? Harmaaseen arkeen hukkuu helposti etenkin, kun kesä on mennyt.

Kaikki leikkimään! :)

Ostin maanantaina ison kasan Legoja ja sitten me koko perhe maattiin lattialla kokoamassa niistä kaikenlaista. Nuo rakennelmat teki vanhin tyttäreni. Minä kokeilin tänään miten syntyy hevonen.

Mitähän sitä huomenna leikkisi?

Apua, Ally!

Tule apuun, Ally!


Ne jotka eivät tiedä mistä on kysymys, niin tästä on kysymys.

PakinaPerjantai: Sana on olemassa ja olematon

1 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. 2 Jo alussa Sana oli Jumalan luona. 3 Kaikki syntyi Sanan voimalla.

Johanneksen evankeliumi 1:1

Ja eräänä päivänä Sana otettiin myös maan päällä käyttöön. Sana saapui taivaasta maahan, kun ihminen puhui ensimmäisen kerran. Syntyi maanpäällinen, tavallinen sana.

Miksi se aikaisemmin mykkä ja murahteleva luolamies halusi sanoa jotain? Apinat eivät osanneet puhua, eivät osaa vieläkään, mutta luolamies halusi erottua apinoista ja sanoa jotain hyvin tärkeää.

Apinat kirkuvat toisillensa varoituksia. Ne näyttävät hampaitaan ja uhkailevat. Ehkä hän halusi tehostaa uhkaustaan sanan avulla?

Vai oliko tuo kivikautinen ihminen rakastunut? Hän oli herkkä mies, jolle elekielen käyttäminen olisi ollut aivan liian barbaarimaista. Hän oli mennyt rakastamansa naisen luokse ja muodostanut karvaisille huulilleen rakkautta kuvaavan urahduksen: urgth!

Ihminen siis tarvitsi ja tarvitsee edelleen sanoja ilmaistakseen tahtoaan ja tunteitaan toiselle ihmiselle. Mutta sitten jossain vaiheessa mukaan tuli uskonto (alussa ei ollut uskontoa, oli vain Sana): poppamiehet, gurut ja papit. Ja tietenkin tiede: alkemistit, tutkijat, tiedemiehet, tähtientarkkailijat.

Nuo kaikki halusivat selvittää totuuden maailmasta, tai heille oli ilmoitettu sanoin ja näkyjen avulla totuus maailmasta. Tämä tieto piti sanojen avulla siirtää eteenpäin ihmiseltä ihmiselle - sanojen avulla eikä kokemuksen avulla. Siihen tarvittiin hirvittävästi sanoja. Yksi sana ei riittänyt!

Miltä sana tuntuu, maistuu ja näyttää? Voiko sanasta ottaa kiinni?

Sana ei ole kokemus.
Sana ei ole tunne.
Se on tunteen kaiku.
Sana herättää tunteen ja kokemuksen kaipuun, illuusion tunteesta ja kokemuksesta.

Sinun kämmenselkääsi kutittaa, kun puhallan siihen. Sinun on pakko raapia kutisevaa ihoasi. Vastustitko tätä sanaa? No, laitetaanpa kymmenen muurahaista kävelemään ihollesi? Joko kutittaa? Myönnä pois!

Sana tuli todeksi, kokemukseksi.

Sana on siis kokemus. Vasta väitin jotain muuta, mutta ehkä se oli vain sanahelinää.

Sana on sana, ja samalla sana ei ole sana.
Sekään ei välttämättä ole totta.

Onko sana olemassa, jos kukaan ei ole sitä lausumassa tai lukemassa? Kun maailma ja kaikki ihmiset ovat kuolleet, kun vain yksinäinen tomu leijuu maan päällä, missä on sana? Palaako sana takaisin Jumalan luo ja jälleen kerran siitä tulee yksi, ainokainen, taivaallinen Sana.

********************

PakinaPerjantain aineena Sana on...

RunoTorstai: Saaste

Koti kullan kallis

sävy sävyyn, pehmeitä luonnonvärejä
lämmintä talven kylmyyteen
tunnelmallisia valaisimia, vaaleat pellavaverhot
valo sisään asuntoon, herkkiä kukkakuvioita
raikasta maalaisromantiikkaa

keltaisia tipuja ikkunalaudalle, Marimekon servettejä telineeseen
rairuohoa ja maalattuja munia, Stockmannin pupuja kirjahyllyyn
värikkäitä sinisiä höyheniä pajupensaaseen

kevään herkkä vihreys
suuria ilmapalloja, serpentiiniä, hetkeksi neonväriä kotiin
nyt saa juhlia!

lämpö saapuu, kesäiset uudet verhot
raikkaat trendikkäät matot Ikeasta
heinää, metallimukeja, ruutukangasta keittiöön, pitsiä
parvekkeelle toinen olohuone, uusia kukkaruukkuja
kesä antaa voimaa

syksyn keltaisia lehtiä puissa, illat pimenevät
hunajantuoksuisia kynttilöitä
tuoksua, uusia tunnelmavalaisia
okrankeltainen, pähkinänruskea ja luumu
uudet värit kodintekstiileihin
terrakotan värinen pehmeä viltti
koristeeksi valkoisen sohvan päälle

kiiltäviä, suuria palloja, kimallenauhaa, punaiset verhot
tonttuja ikkunalaudalle, enkeleitä kaapin päälle
suuri, suurempi, suurin ovikranssi etuoveen

koristevalot jokaiseen ikkunaan ja pihan puihin
punavihreä pöytäliina keittiöön, paljon kimaltavia kynttilöitä
seimiryhmä kirjahyllyyn
torilta ostetun kuusen alle kultaa, hopeaa ja mirhamia

kultaa, hopeaa ja mirhamia

***********************

RunoTorstain aiheen oli tällä kertaa saaste. Kuinkahan täynnä se asunto olisi, jos mitään ei ikinä siirtäisi pois uuden tieltä?

Pst. Kirjoitin äsken pikku jutun, joka liittyy vieraskieliseen runouteen ja sen suomentamiseen.