Tämän vuoden päivitys

Kirjaudun sisään blogiini nähdäkseni, että onnistuuko se.  Muistin sentään vielä tunnukseni ja salasanani.

Mitä runoihin liittyvää olen tehnyt vuonna 2016? Olen käynyt kahdessa tilaisuudessa kirjoittamassa runomuotokuvia. Olen jotain iltana ennen nukkumaanmenoa ottanut luonnoskirjani, ja kirjoittanut pienen ajatuksen siihen.

Siinäpä minun runoiluni tälle vuotta.

Nyt kuitenkin päätin tehdä jotain luovaa. Menen taas savikurssille. Toivottavasti mahdun kansalaisopiston ryhmään! Ehkä saven vaivaaminen auttaa myös luomaan uusia säkeitä.

Hyvää syksyä 2016 kaikille!

Runo- ja ValokuvaTorstai: Maven luotain

kevyt tuuli ihollani
etsin unessa tietä

kuulen äänesi

tuoreen mansikan maku
heinäkuun valo
tuoksu hiuksissasi

etkä sinä ole täällä


*************************

Kuvassa on savitaideteokseni, jonka tein tänä syksynä. Näyttää kuvassa tosi suurelta, mutta oikeasti se on aika pieni eli vain noin 10 cm. Se on tehty rakusavesta, ja en lasittanut sitä ollenkaan. Halusin, että se näyttää kipsiltä tai betonilta.

RunoTorstai muutti uuteen osoitteeseen. Täältä löytyy uusin eli 304. haaste.
ValokuvaTorstai löytyy edelleen täältä.

Naivistinen joulun ajan taidenäyttely Pannukakkutalossa Oulussa

Noora Skytän ja Tarja Paldaniuksen maalauksia.

“Naiset naurattaa” - NamUt-ryhmän naivistinen joulun ajan näyttely 
Pannukakkutalossa Oulussa 12.11.2013 - 7.1.2014 

Naivistinen ryhmä NamUt on perustettu syksyllä 2012, ja siinä on tällä hetkellä 10 jäsentä, jotka asuvat Oulussa, Oulunsalossa, Limingassa ja Iisalmessa.

Pannukakkutalon näyttely on ryhmän kolmas yhteisnäyttely. Tässä näyttelyssä on nähtävissä teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Marja-Liisa Kanninen, Noora Skyttä, Virpi Väisänen, Tuula Puustinen, Tarja Paldanius ja Heidi Rundgren.

 Pannukakkutalon alakerrassa on jouluisia ja talvisia maalauksia sekä keramiikkaa. Yläkerran tauluissa on värien juhlaa, kesää, kissoja, yllätyksiä ja iloa! Esillä on perinteisellä tekniikalla maalattuja tauluja ja sekatekniikka- ja kierrätysmenetelmällä tehtyjä teoksia. Tule hakemaan väriä ja naurua pimeän keskelle, mutta myös hiljentymään ajatuksia herättävän taiteen äärelle.

 Tervetuloa!

Tarja Paldaniuksen maalaus ja minun savitöitäni.

Marja-Liisa Kannisen ja Tarja Paldaniuksen maalauksia.

Tuula Puustisen ja Virpi Väisäsen maalauksia.

Valmis Kukkahattusetä

Tässä hän nyt on! Valmis savesta tehty Kukkahattusetä. 

Lasitin vain rusetin ja kukan hatusta. Muutoin jätin pinnan lasittamattomaksi.

Täällä kuva sedästä vielä, kun hän oli kosteaa savea.

Ihanaa! Savikurssi alkoi taas!

Kukkahattusetä 

Uskomatonta kuinka aika menee nopeasti. Limingan kansalaisopiston savikurssi alkoi taas tiistaina. Nyt aloitin jo kolmannen vuoden saven seurassa.

En ollut päässyt koko kesänä muotoilemaan saveja tai niitä rakkaita kasvojani, joten ensimmäinen työni oli KASVOT (ei mikään yllätys). Ensin tein pään vain sen takia, että voisin harjoitella silmän muovailemista. Löysin netistä hyvä opetusvideon: Sculpting Geometric. Mutta yksi asia johti toiseen, ja lopulta edessäni oli iloinen Kukkahattusetä!  Kukkahattutädit ovat olleet nyt kuuma puheenaihe. Esimerkiksi Limingan Taiteilua -viikonloppuna nämä  alla olevat kukkahattutädit ilahduttivat ihmisiä.  (itse olen valokuvan alareunan nuorin hattupää)

Mutta kyllähän sitä Kukkahattusetiäkin pitää olla!

Nyt onkin sitten jännää miltä setä näyttää polttamisen jälkeen. Itse en pidä juurikaan mustasta savesta. En oikein osaa sitä lasittaa. Mutta muutakaan ei minulla ollut nyt jäljellä. Lisää savea tulee ensi viikolla. Rakusavi on lempisaveni.

Lupaan laittaa tänne kuvan lopputuloksesta! Toivottavasti sedän hattu pysyy kasassa...

PS. Pääsin mukaan NamUt -ryhmään. :D Käykääpä katsomassa mikä ihme se on... ;) Minä olen ainakin iloinen asiasta.

Kuvakaappaus Oulun ympäristön kynäilijöiden sivuilta.

Taiteilua Limingassa 2013

Kuva Taiteilua -tapahtumasta 2012 ArsLimingan teltalta

Jälleen koittaa Taiteilua -viikonloppu. Limingassa on tarjolla kaikkea kivaa 23. - 25.8.2013. Tarkempi ohjelma löytyy täältä:  Kulttuuriliminka 

Voisin tähän laittaa ne tapahtumat, joissa itse esiinnyn. Nyt jätin lauantaina ihan tyhjäksi omassa kalenterissani. Haluan itsekin osallistua välillä tapahtumiin, enkä vain istua ja kirjoitta runomuotokuvia, vaikka sekin on antoisaa. Tosin, jos kirjoitan 10 muotokuvaa putkeen, olen aika poikki...

Esiintymisen lisäksi vien muutaman savityön näytille ArsLimingan taidenäyttelyyn, joka on Limingan lukion galleriakäytävällä. 

TAITEILUA -TAPAHTUMASSA PERJANTAINA 23.8.2013

klo 17 - 19 Runomuotokuvia nonstop!/Vilho Lampi -museo Rantatiellä
Heidi Rundgren kirjoittaa ja opettaa runomuotokuvausta. Pieni osallistumismaksu.


klo 20 - Runoilta/ Asema Pub (Asemakatu 7)

Kaisa Halmkrona lausuu otteita uudesta runokirjastaan Kierre.

Ensimmäisessä osassa on mukana myös Kaisa Klapuri, toisessa runoesityksessä säestyksenä muusikko Teemu Halmkronan sävellys ja Kierre-teosta esittelee Heidi Rundgren.

Heidi Rundgren ja Timo Remes lausuvat tilaisuudessa myös omia runojaan. Tapahtumassa on avoin Mikki: Tervetuloa lausumaan omia runojasi, suosikkirunojasi tai muuten vain olemaan paikalla!

Kierre-teosta on saatavilla paikan päällä kirjailijalta.

**********

TAITEILUA ARBORETUMISSA Sunnuntaina, 25.8. klo 15.00 

Oulun ympäristön kynäilijät ry järjestää
Taiteilua Limingassa -tapahtumaan liittyen tapahtuman Ala-Kestilän Arboretumissa:
14:30 Pyöräretki Arboretumiin / Lähtö torilta.

15:00 Piknik ja Arboretumin esittely.
Ohjelmassa mm.
* Metsätalousinsinööri Kyllikki Maaranto esittelee
Kalle ja Katri Arvolan istuttaman metsäpuiston, Arboretumin
* Vastaanottomusiikkia esittää kitaristi Janne Sihvo
* Metsäpuistossa esiintyy yhdistyksen jäseniä lausuen tai laulaen
* Esittelyn jälkeen grillipaviljongissa mahdollisuus makkaranpaistoon,
mehun ja piparin maisteluun pientä korvausta vastaan.
* Arpajaiset
* Jäsenten teoksia esillä ja myynnissä

Päämies Oulun taidemuseossa

Päämies (rakusavi 2013)

OMAT SEINÄT 17.5. – 2.6.2013

Oulun taidemuseossa järjestetään omatoiminen taidenäyttely. Sinne sai tuoda ihan kuka vaan yhden taideteoksen. Minä vein sinne tänä keväänä tekemäni rakupatsaan. Jännä juttu! Siellä se nyt on.

Ihmiset ryntäsivät todella innolla ripustamaan töitään. Suurin osa taisi olla tauluja. Itsellä oli helppo löytää paikka saviukolle. Kalevan Galleriassa on kuvia jonosta, joka oli pitkä kuin... vaikkapa.. leipäjono.

OMAT SEINÄT -näyttely avautuu pe 17.5. klo 12 - tervetuloa katsomaan!

Rakukurssi nro 2

Limingan kansalaisopiston savikurssiin sisältyi tänä vuonna myös rakukurssi. Yläpuolen kuvassa osa savitöistäni eli saldoa polttopäivältä. Tänä vuonna poltto tapahtui opettajamme Niina Kelan pihassa.

Rakusavitaiteiluun jää koukkuun! Esineiden ja astioiden pinnoista tuntuu tulevan joka kerta upeita. Tottahan toki lasitus ei ihan aina onnistu, mutta rakutöissä useammin kuin tavallisissa.

Kirjoitin viime vuonna tarkasti rakupolttoprosessista tähän blogiini.

Tässä muutama vaihekuva ennen ja jälkeen tältä vuodelta.

Tämä Päämies on sukua Pääsiäissaaren päämiehille. Tässä hän on lasituksen levittämisen jälkeen ennen polttoa.

Alhaalla on kaksi kuvaa valmiista päästä. Eikö olekin mahtavia värisävyjä?

Näe valo!

Pyhä Birgitta (savi 2013)

Elämässämme tapahtuu paljon ikäviä asioita, joille emme voi mitään. Keskitymme niihin ja unohdamme kaiken hyvän mitä meillä on. Epätoivo valtaa mielemme. En tiedä mistä johtuu, että jotkut pystyvät paremmin näkemään myös valoa pimeyden keskellä. Opittua vai synnynnäistä? Minä toivon, että kyseessä olisi taito, jonka voi oppia. Taito, jonka voisin lahjoittaa eteenpäin muille ihmisille.

Savinen kahvakuula

Kettlebell made of clay.

Girya Art.

Aloitin kahvakuulaharjoittelun ja muutenkin terveellisemmän elämän tammikuussa 2013. Käyn myös Sambic-jumpassa.

Vaikka nyt ajastani kuluu osa myös kuntoiluun, en ole unohtanut runoilua ja savitöitä. Nyt kun minulla on parempi kunto, olen jaksanut tehdä niitäkin enemmän.

Tein savesta jopa kahvakuulan! En tiedä onko kukaan koskaan missään moista tehnyt. Onko siinä järkeä? Eipä siinä järkeä tarvi ollakaan. Kauniisti se tuossa pöydällä kimaltelee kuitenkin.

Luin ihan vasta Kukka Laakson kirjan Maanantaisoturit. Kiva kirja. Suosittelen!

Mitähän seuraavaksi tekisin savesta? Hmm....

Mustavalkomaanantai: syysloma

(klikkaa isoksi)

Kuvan tyyppi selvästikin näyttäisi tarvitsevan syyslomaa....

Tämä on tuore savityöni. Kannoin sen tänään kotiin savikurssilta. 

Työn nimi on: En tilannut tätä tunnetta!

Minulle savikurssilla käyminen on parasta terapiaa irti arjesta. Saa muovata tunteensa saveksi. Ei tarvitse ajatella sanoin. Voi ajatella kuvin. Voi pyörittää savea sormillaan ja yllättyä mitä sieltä syntyy.

Itselläni syysloma alkaa viikon päästä. Ihanaa!

Lisää muiden syysloma-aiheisia kuvia täällä. 

Kuva savityöstä alkuperäisissä väreistä löytyy täältä.

ValokuvaTorstai: kuvainspiraatio

(klikkaa isoksi)

ValokuvaTorstain haastekuvasta tuli heti mieleeni tämä viime vuonna savikurssilla tekemäni aurinko.

Rakusavenpoltto vaihe vaiheelta

Lakeuden kansalaisopisto järjesti rakusavikurssin Limingassa keväällä 2012. Opettajana oli Niina Kela. Teimme saviesineet pari viikkoa sitten valmiiksi. Opettaja raakapoltti ne tavallisessa savenpolttoon tarkoitutussa sähköuunissa. Viikolla 19 rakutyöt lasitettiin ja rakupoltettiin Limingan taidekoulun pihapiirissä. 

Tässä on kuvasarja siitä miten esimerkiksi tuosta minun siivekäs pingviinin oloinen lintu muuttui valkeasta  mustavalkoiseksi. Tuossa kuvassa lintu on jo lasitettu. Lasitin siltä vain vatsan ja hieman päätä särövalkoisella. Muut osat ovat koskemattomat. 

Lasitukset jälkeen työt laitettiin tynnyriin, jota lämmitettiin kaasulla. Lämpötilan piti nousta yli 800 asteeseen.

Kun lasituspoltto oli valmis, kuumat savityöt nostettiin pihtien avulla turvepedille. Turvetta ripoteltiin niiden päälle niin, että turve syttyi palamaan.

Päälle laitettiin astia, jotta savu ei karkaisi pois.

Kun työt olivat savustuneet tarpeeksi, ne otettiin taas pihdeillä sieltä pois ja jäähdytettiin ripottamalla niiden päälle vettä tai jopa kastamalla niitä vesiastiassa. Riippui lasituksesta, että pitikö savityö jäähdyttää nopeasti vai varovasti. Kun työt olivat jäähtyneet tarpeeksi, ne voitiin harjata puhtaaksi.

Ja tällaiseksi se valkoinen lintuni muuttui. Lasittamaton pinta tuli mustaksi ja särövalkoinen säröili, kuten sen pitikin.

Tein yhteensä viisi työtä. Niidenkin kuvat löytyvät täältä Runoilijan Facebook-kansiostani (sinne pitäisi päästä ihan kuka tahansa). Otin kaikista ennen ja jälkeen -kuvan. 

Eikö olekin ihmeelistä tämä rakupoltto? Melkein kuin taikaa.

Oli todella mukava yhdessä poltella näitä töitä. Jokainen huudahteli välillä toisten ja omille töille. Ihania värejä ja yllätyksiä!

Kirjoittajan suunnitelmat ja elämä

Pienoinen pääsiäisnarsissi (supermakro).

Edellinen postaukseni on näköjään tammikuulta.  Mistähän sitä kirjoittaisi...

Arsliminka Ry järjesti taidenäyttelyn helmikuussa Lumijoella. Kalevassa oli siitä juttua. 

Via Dolorosa Ry sai aikaan sen, että Limingassa oli pääsiäisenä Via Dolorosa -näytelmä. ArsLiminka ja Limingan taidekoulu tekivät keskustaan aiheeseen liittyvän taidepolun. Itsellä oli kaksi savityötä Limingan apteekin ikkunassa. Pitäisi nyt muistaa hakea ne pois sieltä.

Oulun Seudun Kynäilijät Ry järjestää jälleen kirjoittajaseminaarin Limingassa. Aion osallistua sinne nytkin.  Seminaari on ensi viikonloppuna. Kirjoitin eilen ennakkotehtävän ja lähetin sen tänään sähköpostissa yhdistykselle. Oli mukava pitkästä aikaa kirjoittaa jotain luovaa. 

ArsLiminka Ry on päättänyt julkaista kulttuurilehden. Pieni painos. Jaetaan jäsenille ja yhdistyksen tapahtumissa. Itse olen mukana lehtitoimikunnassa nimikkeellä toimitussihteeri. 

Olen myös löytänyt jotain hyvää luettavaa. Olen innoissani siitä! Niin usein joudun pettymään, kun valitsen kirjastosta ihan vääriä kirjoja. Luin Haruki Murakamin Sputnik -rakastettuni -kirjan viime viikolla. Piti valita lentokentän pienestä valikoimasta jokin pokkari. Tämä kirja vaikutti kaikista mielenkiintoisemmalta. Kävipä tuuri!  Kun sain sen luettua, piti heti etsiä kirjastosta Murakamin muita teoksia. Nyt luen Kafka rannalla -kirjaa, joka on kyllä ylipaksu minulle (pidän ohuista kirjoista). Mutta jotenkin Murakamin kieli, ja se kuinka hän rakentaa tarinan on niin erinomainen, että uskon jaksavani lukea kirjan loppuun. On maagisuutta, moniulotteisuutta, tarinoita tarinan sisällä, metaforia ja älyn haastamista. 

Savikurssilla olen käynyt. Valitettavasti se on nyt lähes loppu tältä keväältä. Osallistun vielä erilliselle rakusavikurssille nyt huhtikuussa. Jännä nähdä rakusavitöiden tekoa ja tehdä niitä itse. Siinä ole todella erikoinen tapa polttaa työt. Wikipedia kertoo jotain siitä täällä. 

Tässäpä oli tämä kirjoittajan elämää ja suunnitelmia.

Savinaamio

Ihan itse tehty Savinaamio (ei hoitava).

Lähdin nyt syksyllä kokeilemaan vaihteeksi jotain uutta. Menin Lakeuden kansalaisopiston savikursille. Kaipaisin muutakin tekemistä kuin papereiden pyörittelyä tai sanoilla leikkimistä. Olen nyt ollut neljä kertaa savea pyörittelemässä. Saimme tänään vihdoin valmiita töitä kotiin. Tämä on yksi niistä.

Viimeksi olen saveen koskenut muistaaksi yläasteella... vai oliko lukiossa kuvaamataitoa? No, siitä on kuitenkin aikaa. 

Perjantaina ryhmämme vie savitöitä näyttelyyn Limingan kirjastoon. Vien sinne erään toisen työn. Sen nimi on Itämainen runo. Se vain pitää ensin kiinnittää kehyksiin. Saa nähdä onnistunko säilyttämään sen ehjänä.