Pages

torstaina, huhtikuuta 02, 2009

RunoTorstai: Mikä tämä on?

hänellä on kiire

takinliepeet tarttuvat oveen
hän lyö päänsä liian alhaalla roikkuvaan
kristallikruunuun

sydän jyskyttää
henkitorvi paisuu
hän sulkee viimeisen oven

eikä hän koskaan pääse pakoon


**************

RunoTorstain 126. haaste

13 kommenttia:

Hallatar kirjoitti...

Painajainen?

HeidiR kirjoitti...

Ehkäpä.. Mutta mitä hän juoksee pakoon?

erikeeper kirjoitti...

Tuo on hieman pelottava, tuo viimeinen ovi.. olisiko kuolema kintereillä..?

runoilija kirjoitti...

Hienosti kirjoitettu kuva.
Et sano liikaa ja silti tarpeeksi.

Runossa on voimakas tunnelataus ja tapasi kirjoittaa nostaa tunteenomaisen kokemuksen hyvin pintaan.
Tuon tunteen kautta ilmaiset - mikä tämä on - -

En sano sitä, koska onko turha nimetä ja mitä nimeäisin - runossa on paljon nimettävää, jonka saa lukija tehdä.

HeidiR kirjoitti...

Niin. Ehkä se mitä hän juoksee pakoon on jokaiselle lukijalle ihan eri asia?

Kiitos jo nyt kaikille kommentoijille! :)

helanes kirjoitti...

Etkö vielä ole oppinut unessasi lentämään? Moni on. Minäkin, kiidän nykyisin takaperin kuin rapu raketin tavoin.

Hansu kirjoitti...

Runosta välittyy jännä lataus. Jätät sopivasti asioita lukijan tulkinnan varaan. Nyt voin loppuillan arvailla, mistä tuossa oli kyse. ;)

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Varjo seuraa aina perässä.

Marjatta kirjoitti...

Tämän näkee visuaalisena. Nimetön kauhu, Hitchcock tulee mieleen

Jorma kirjoitti...

Paetessaan kuolemaa, on kiire kuolemaan...?

tai

Paetessaan kuolemaa, on kiire hautaan...?

Ilona Tammi kirjoitti...

Hauskasti kirjoitettu runo, jossa painostava tunnelma. Pidin tästä runosta.

arleena kirjoitti...

Tämähän on arkipäivän kiirettä,
ehdinkö varmasti, sanko sen vai onko jo loppunut kaikki
Ahdistaa ja kuitenkin pitää kiirehtää

sydän pakahtuu, tämä on jo viimeinen ovi

J.Lee kirjoitti...

Yöllinen jääkaapilla vierailu?