Tämä on pysäyttävä. Kyllä sinne pimeään, mustaan tuntemattomaankin täytyy joskus uskaltaa askeltaa, edes vähän matkaa. Runoa muuten täytyy muuttaa jos sen painaa paperille!
Tietokoneen äärellä on turvallista. Totta. Mutta sitten ei löydä sieltä vuorenpeikkojen luolasta niitä.. mitä ne nyt olikaan... vuorenpeikkojen poikasia. ;)
Mutta Pisara! :O Miten sitä täytyy muuttaa? *heti ryhtyi miettimään*
Mielukuvituksen syövereihinhän kirjoittaja menee turvallisesti tietokoneensa äärellä. Minun korvaani särähti hieman toinen säkeistö ("mutta ei sinun aivan pakko ole mennä"). Ensimmäisessä säkeistössä sanot "sinun on mentävä", sehän on jo pakko, mutta seuraavassa kiistät sen. Ajatus runon sisällön kannalta on aivan selvä, mutta ehkä sanavalintoja siihen toiseen säkeistöön kannattaisi hieman hioa. Runohan tavoittaa hyvin kirjoittamisen/kirjoittajan ja mielikuvituksen/tarinan luomisen kohtaamisen.
mukavaa, että voin jäädä tietokoneen ääreen ;)
VastaaPoistaSamaa ajattelin. Ehdin jo ahdistua, että mihin nyt joudutaan.
VastaaPoistaTämä on pysäyttävä. Kyllä sinne pimeään, mustaan tuntemattomaankin täytyy joskus uskaltaa askeltaa, edes vähän matkaa. Runoa muuten täytyy muuttaa jos sen painaa paperille!
VastaaPoistaKiitos Ilona, Kirsti ja Pisara! :)
VastaaPoistaTietokoneen äärellä on turvallista. Totta. Mutta sitten ei löydä sieltä vuorenpeikkojen luolasta niitä.. mitä ne nyt olikaan... vuorenpeikkojen poikasia. ;)
Mutta Pisara! :O Miten sitä täytyy muuttaa? *heti ryhtyi miettimään*
Heh... nyt minä hoksasin..
VastaaPoistaPitkä sytytys...
Tietenkin, jos runo painetaan, sen pitää loppua kirjan äärelle.
Niin, maailma (ja luolat) on tuolla ulkona :)
VastaaPoistaNiin, sitä tarkoitin:)
VastaaPoistaOnnellinen loppu :) olisikin aina niin...
VastaaPoistaLeppoisaa nörttipeikkoilua =)
VastaaPoistaMinähän pidin tuosta runosta paljon.
VastaaPoistaSe tuli lähelle ja osui.
Siis tietokonepeikoksi.
VastaaPoistaMielukuvituksen syövereihinhän kirjoittaja menee turvallisesti tietokoneensa äärellä. Minun korvaani särähti hieman toinen säkeistö ("mutta ei sinun aivan pakko ole mennä"). Ensimmäisessä säkeistössä sanot "sinun on mentävä", sehän on jo pakko, mutta seuraavassa kiistät sen. Ajatus runon sisällön kannalta on aivan selvä, mutta ehkä sanavalintoja siihen toiseen säkeistöön kannattaisi hieman hioa. Runohan tavoittaa hyvin kirjoittamisen/kirjoittajan ja mielikuvituksen/tarinan luomisen kohtaamisen.
VastaaPoistaEli taisin lukea runon kirjoittajan, en lukijan kannalta :).
VastaaPoistaMustaan tuntemattomaan tai jäädä siihen koneen ääreen...Hmmm. Miten lyhyttä ja houkuttelevaa. Tykkäsin.
VastaaPoistaIhastuttavaa. Taidan kuitenkin jäädä tähän läppärin vierelle.
VastaaPoista