"Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"
(Douglas Coupland: Eleanor Rigby. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2007, suom. Katja Rosvall.)
Waude!
VastaaPoistaOnko se jokin kuramaton tapainen (kuivuneen ruohonkorren perusteella), en oikeastaan edes halua tietää. Kuvasta välittyy todella vahvasti näkökulman täydellinen muutos konventionaalisesta super-uteliaaseen ja avoimin silmin tutkiskelevaan. Syvin kosketus luovuuteen ja fenomenaalisuuteen on siinä, kun pieni lapsi tutkii maailmaa vailla arvomääreitä tai edes nimiä asioille. Silloin tavoitetaan oliollisuuden puhtain olemus, ja tässä kuvassa on päästy hyvin lähelle sitä.
Lisäksi kuva on kuin maisema, joka jatkuu äärettömyyksiin. Taustalla siintää horisontti kuin kahden elämänkorkuisen vuoren reunustama totuuden portti. Kuitenkin on täysin ilmeistä, että maisema on illuusio, ja se tekeekin kuvasta äärimmäisen mystisen. Katsoessa pääsee lähemmäs omaan sieluun kätkettyjen merkitysten universaalia luonnetta.
Kiitos Hannetuuli! :D Upeasti muotoiltu palaute! Teit iloiseksi.
VastaaPoistaMinulla on muutama muukin onnistunut otos eiliseltä, mutta säästän niitä sopivaan tarkoitukseen.
Edellinen kommentti nosti hiukan vastaamisen kynnystä, mutta sen enempiä selittelemättä, mielenkiintoinen ja täysin uusi näkökulma tähän aiheeseen. Ihan ueliaisuuttaan piti tutkia niitä roskia siinä matossa (?), ja mihin ne johtavat ü
VastaaPoistaNuohan näyttää ihan salmiakilta ja se on mulle ainakin lääkettä :)
VastaaPoista