Eli sain tulokseksi:
Vastauksiesi perusteella olet taiteellinen ja systemaattinen. Alle on listattu joukko ammatteja, joissa voit parhaiten hyödyntää näitä ominaisuuksia. Tarkemmat kuvaukset eri ammateista ja niihin kouluttautumisesta löydät ammattinetti.fi:stä.
Muotisuunnittelija
Rakennuspiirtäjä
Somistaja
Enpä ole noita juttuja kokeillut... Aika vähän on tarjontaa, jos on taiteellinen ja systemaattinen. Ei tiedä onko loppujen lopuksi muotisuunnittelu, rakennuspiirtäminen tai somistaminen kovin luovaa. Niissä toimitaan tarkasti määritellyissä sovituissa rajoissa. Muoti ja ihmisten mielipiteet määrittelevät kovasti mitä saa "luoda".
Protestoin jyrkästi sitä, että vastauksiin ei tullut runoilijan tai luovan pohtijan vaihtoehtoa! Mikä sen taiteellisempaa ja systemaattisempaa kuin runojen kirjoittaminen ja muokkaaminen tai maailmankaikkeuden olemuksen pohtiminen?
Mutta nehän ammatit eivät juurikaan edistä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hah.
Näin sitä kaikkia ihmisiä ohjataan olemaan tuotteliaita ja hyödyllisiä...
Reps, sain saman, minulla vain tuo systemaattinen oli yhtä pitkä taiteellisen kanssa.. Hmm.. pitääköhän paikkansa??
VastaaPoistaMitenkä olisi teologian lukeminen Oulun yliopistossa? Ymmärtääkseni joitakin kursseja voi lukea siellä. Koko revohkaa ei kaiketi voi siellä ottaa haltuuun. Mutta tämän alan hommat ainakin seurakuntapastorin vinkkelistä on välillä systemaattista ja välillä luovaa. Useimmiten luovaa. :) Hulluuskin katsotaan eduksi, mutta valitettavasti sitä ominaisuutta siedetään paremmin miespuolisilta papeilta.
VastaaPoistaMuoriska. No, sinähän olet luova. Värjäät lankaa ja suunnittelet kaikkea kivaa sekä toteutat ideoitasi.
VastaaPoistaPuujalka. No, en ole hakemassa mihinkään koulutukseen. Törmäsin tuohon testiin vain blogeja lukiessani. En usko, että minusta olisi enää minkään kirkon leipiin. Sen verran agnostikko olen nykyään. Välillä jopa ateismiin kallistuva, mutta kyllä vielä jokin osa minusta uskoo korkeimpiin voimiin. Tuo agnostikko voisi olla lähin määritelmä, ehkä.
Silloin kun ihminen kasvaa vahvemmaksi ja alkaa uskoa itseensä, Jumala usein työnnetään samalla syrjään. En väitä että tämä sopii sinuun, mutta monesti näin se menee varsinkin kristillisessä maailmassa - sillä Kristushan on heikkojen, syntisten ja rikkinäisten ystävä. Ongelma tuleekin siinä, miten usko voisi olla vahvoja ja terveitäkin varten. Kyllä se minun mielestäni sitä voi olla, mutta meillä Suomessa korostuu vain niin voimakkaasti tuo toinen piirre.
VastaaPoistaUsko ei ole itsestään selvä asia. Mutta minulle eräs vahvimpia syitä uskoa Jumalaan on kai siinä, että maailmassa ilman Jumalaa ei ole rakkautta.
Pappina ja kristittynä toivon, että se kipinä mikä sinussa palaa henkisiin ja hengellisiin asioihin, voisi löytää kotinsa siitä uskosta, johon sinut kerran on kastettu.
Kiitos, Puujalka. :)
VastaaPoistaOlen minä erittäin kiinnostunut hengellisistä ja henkisistä asioista. Luonnossa voi kokea henkisyyttä. Elämä voi olla hengellistä.
Jumala on rakkaus, rakkaus on Jumala. Mutta kumpi oikeampia Jeesus, Buddha vai joku? Miksi Jeesus olisi jotenkin Buddhaa parempi?
Kyllä minä uskon Jumalaan, mutta en välttämättä kristinuskon Jumalaan. Jumalani on määrittelemätön. Kuinka nyt sitä voisi edes määritellä?
Sanakin johtaa harhaan. ;)
Ymmärrän buddhalaisuuden viehätyksen. Se on hengellisyyttä ilman jumalaa - ainakin sen filosofisemmassa muodossaan. Buddhalaisuudesta puuttuu yksi keskeinen asia, minkä johdosta se ei ole minulle oikea tie. Siitä puuttuu armo. Käsittääkseni karman laki (syyn ja seurauksen laki) on heillä ohittamaton. Sen johdosta ei ole myöskään anteeksiantamusta eikä uutta alkua. Tuhlaajapojat eivät palaa kotiin. Jos palaavatkin, vastaanotto on toisenlainen.
VastaaPoistaHmmm... Uskaltaisitko joskus, Puujalka, unohtaa edes hetkeksi kaikki kirjoitetut totuudet ja säädökset siitä mitä on Jumala eri uskonnoissa? Unohtaisit mitä ovat viisaat herrat aikoinaan eri uskontoihin säännöiksi sopineet satojen ja jopa tuhansien vuosien kuluessa. Kirkolliskokouksissahan ne on sovittu. Ja muissa uskontoissa muut johtavat elimet ovat kirjoitukset tarkastaneet yhä uudelleen ja uudelleen.
VastaaPoistaKokeilisit ajatella itse ja antaa ajatuksen viedä. Muodostaisit hiljaisuudessa kokemuksen. Tai kokemus muodostuisi itsestään. Sinä et tekisi mitään. Vaan seuraisit sivusta.
Oli mikä tahansa uskonto, on sen rajojen sisällä. On syntynyt siihen kulttuuriin. Mitä jos sinä olisit syntynyt jonnekin muualle kuin kristinuskon vaikutusalueelle?
Mitä jos olisit syntynyt kulttuuriin, jossa ei ole uskontoa? Pitäisi itse alkaa miettiä syvällisiin kysymyksiin vastauksia: Missä minä olen? Miksi minä olen? Mitä tapahtuu kun kuolen? Mistä olen tullut?
Sellaista paikkaa tuskin oikeasti on. Aina usko tai halua uskoa seuraa ihmistä mihin tahansa hän kulkee.
Miten vastata noihin kysymyksiin, jos ei ole ketään jolta kysyä tai mitään kirjaa, josta katsoa oikeaa vastausta?
:)
Mielenkiintoinen keskustelu virisi ammatinvalintatestistä;-)
VastaaPoistaItse olin testissä sosiaalinen ja yrittävä, mikä taitaa suht likelle liipata nykyisiä tekemisiäni.
Testin ja vastaajan kannalta hiukan ongelmallista on, että tänä päivänä aika suureen määrään ammatteja tai työtehtäviä ei löydy virallista koulutusta.
Miksi pitäisikään?
Ihan niinkuin uskonnon osalta kannustit miettimään itse, miten maailma pyörii, uskon että myös oman paikan löytäminen työelämästä edellyttää omakohtaista mietintää ja elämäntehtävän sisäistämistä.
Tai sitten voi mennä ensimmäiseen työhön, joka eteen tupsahtaa ja olla miettimättä mitään monimutkaisia juttuja=)
Hei, Jukka! :)
VastaaPoistaNiin. Tästä voisi tulla ikuisuuskeskustelu...
Mutta ehkä on parempi siirtyä uusiin aiheisiin. Muutoin on vaarana siirtyä juupas-eipäs-väittelyyn, joka ei johda mihinkään.
Uskonasioista on erittäin vaikea väitellä niin, että päädytään johonkin kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.
Tuo ammatinvalintahuomiosi on mainio, Jukka. Niin, ammatin ja nimikkeen voisi luoda vaikka itse, jos sopivaa ei luetteloista löydy.