Pages

lauantaina, joulukuuta 01, 2007

Toivosta ja epätoivosta

On tärkeää, että kasvavan lapsen ja nuoren etsintää ymmärretään ja että se riittävästi rauhoitetaan. Jokaisen tulisi omassa tahdissaan löytää yksilöllinen laatunsa sekä rajansa, niin että hänen mieltään ei voitaisi miten tahansa ohjelmoida. Vasta itseensä juurtumisen jälkeen hän on valmis päästämään muita niin lähelle, että hän voi olla haavoittuvana kosketuksessa toiseen. Se on inhimillisen kohtaamisen merkittävin ja suurinta rohkeutta vaativa taso.

Jos ihminen syystä tai toisesta joutuu ulosmittaamaan itseään ennen kuin hänen minuutensa on riittävästi hahmottunut ja ennen kuin hän on selkeästi tunnistanut oman erillisyytensä ja voimansa, on vaarana, että hän jää tyhjäksi. Silloin hänellä ei ole juuri muuta annettavanaan kuin oma tarvitsevuutensa ja toisten kuvitellut odotukset, jotka ajavat häntä joko piiloutumiseen tai loputtoman miellyttämisen kierteeseen.

Martti Lindqvist: Toivosta ja epätoivosta (Like 2004) s. 90


Voiko paremmin kuvata tämän maailman tyhjäksi jääneitä ihmisiä, jotka liian nuorena joutuivat ottamaan liikaa vastuuta? Jotka jäivät itsensä kanssa yksin ja tunsivat olevansa ilman tukea tässä maailmassa. Juurtuminen ei ollut vielä tapahtunut. Heidät heitettiin tuuleen.

Luin tämän kirjan ihan äskettäin. Se teki minuun suuren vaikutuksen. Martti Lindqvist oli teologian tohtori ja paljon muuta. Hän ehti kirjoittaa hyvin monia kirjoja ja auttaa hyvin monia ihmisiä. Tämä kirja jäi hänen viimeisekseen.

Minun sisintäni liikautti, kun selvisi, että tämän kirjan viimeisen lauseen hän kirjoitti vuoden 2004 loppiaisena, kirja julkaistiin melko pian siitä ja huhtikuussa 2004 hän kuoli, äkillisesti, mutta ei sittenkään niin yllättäen. Kirjan rivien välistä aistii mitä on tulossa. Kirjassa puhutaan toivosta ja epätoivosta, mutta se on täynnä rauhaa. Elämään voi luottaa. Elämä jatkuu. Epätoivon jälkeen tulee toivon vuoro. Pimeyden jälkeen on valoisaa.

Kirjan viimeisen luvun nimi on Elämä jatkuu huomenna.

Kirja päättyy sanoihin:

  • Toivo on kykyä haluta, että huominen olisi. Minulle ja sinulle. Ja myös meidän jälkeemme.

Lisää Martti Lindqvististä sekä hänen kirjoistaan ja ajatuksistaan voi lukea näistä kirjoituksista:

Martti Lindvistin testamentti helmiläisille
Kohtaa varjosi, ihminen
Elää rohkeasti ja uskaltaa kuolla
Unelma rohkeasta elämästä
Keskeneräisyyden puolustaja

5 kommenttia:

  1. Martti Lindqvist on niitä harvoja, joiden 60-luvun radikalismista kypsyi todella ravitseva "hedelmä". Aikanaan Helsingin yliopistossa opiskellessani minulla oli tilaisuus kuunnella yksi hänen luentosarjansa teologian ylioppilaille. Se oli yksi elämäni käännekohtia.

    VastaaPoista
  2. Hirmu hyvä ja kaunis kirjoitus taas sinulta.

    VastaaPoista
  3. Martti Lindqvist on luultavasti yksi minuun eniten vaikuttaneista teologeista. Valitettavasti en ole päässyt tutustumaan häneen kuin kirjallisesti.

    Siteeraamasi kohta on todella hyvä kiteytys siitä risteyskohdasta jossa nuori ihminen elää - hän pääsee risteyksen yli tai jää jumiin.

    VastaaPoista
  4. Kimmo. Olitpa onnekas! :)

    Sahrami. Kiitos. Inspiroiduin Lindqvistin kirjasta. Kauneus taitaa olla häneltä lähtöisin. Kaikuna toiselin kokemaani.

    Tuomo. Tuo kohta todellakin kolahti minuun. Tunnistin itseni.

    VastaaPoista