Ihmisen pojat ja tyttäret
He ovat niin ihmisiä, inhimillisiä
Katso kuinka rohkeina
he pelkäävät
sanoilla selittävät sanoja
Huone on täynnä puheen (tai mykkyyden) suojaverkkoja!
ehdottomasti he haluavat juoda varisemon kiviviiniä
valon pitää olla kiinnitetty seinään muurahaisten jaloilla
lauluja abstraktin todellisuuden marjamättäästä
ennen h-hetkeä tai sen aikana
he juovat muutaman oluen
rakentavat itselleen kauniin (tai ruman) naamion
nauravat, kiireesti nauravat
pehmoisina, täysin halattavina
herkkine ääriviivoineen
kastehelmilapsia lasisten aikuisten sisällä
RunoTorstain aiheena on tänään lapsi. Jännällä tavalla sain eilen luonnoskirjaan kirjoitetun runoraakileen mahtumaan aiheeseen nyt ruokatunnilla, kotona. Pakko oli heti laittaa, inspiraatio iski.
Viimeinen rivi toi mieleen alkoholistit ja heidän lapsensa.
VastaaPoistaTeeskentely, naamiot, todellisuus ja kosketuksen menttäminen sisimpään ja omaan luovuuteen. Pitääkö lapsi meissä todellakin kadottaa, jotta voisi kasvaa aikuiseksi?
VastaaPoistaVallan mainio.
Tosi hieno, varsinkin tuo viimeinen rivi!
VastaaPoistaKiitos.
VastaaPoistaJännä kuulla, mitä kaikkea teille runosta tuleekaan mieleen.
Mikään tulkinta ei ole väärä tai muita oikeampi.
Itse runontekijän ei pitäisi selittää tyhjäksi... Runo kertokoon itse itsenä. Joku muu voi sitä analysoida. Se on minun mielipiteeni.
"..kastehelmilapsia lasisten aikuisten sisällä..."
VastaaPoistaTuo on kyllä runollista.
Luulenpa että puristat tuosta vielä toisenkin ja onko silloin kyse lapsesta lapsena, enpä tiedä.
Lapsena on hämmentävää katsella millaisia teeskentelijöitä aikuisista tulee! Sitä on vaikea ymmärtää.
VastaaPoistaTämä on kyllä todella upea, Heidi :)
VastaaPoistaTodella hieno.
Mykkä olo :)
t.lau(uu)ra
Kiitos, Oh-henkilö, puristan, jos puristan. Runoista ei koskaan tiedä.
VastaaPoistaAlly, jokaisella on roolinsa. Liekö puhtaasti "aitoa" ihmistä? Ehkäpä kaikkia voi rakastaa kaikesta huolimatta, jos lasin taakse näkee ja ymmärtäen hymyilee.
Laura, kiitos. Kerrankin mykistin sinut! :P
Kullakin suojaverkkonsa. Vanhemmiten olen alkanut ajatella, että tarpeen nekin aikanaan tai aikansa.
VastaaPoista