Limingan taidekoulun polku toukokuussa 2007.Muistatteko vielä kevään ja hailakan vihreän värin?
Suomen kesä on kovin lyhyt.
Olisin voinut käyttää tämän illan hyödyllisesti kirjoittaen erästä novellia puhtaaksi. Se olisi osallistunut Rakkaustarina-kilpailuun. Olen kuitenkin kikkaillut täällä netissä nyt ihan huvin vuoksi ja muuten vain.
Novelli minkä ajattelin sopivan tuonne kilpailuun ei vain tunnu kirjoittavan itseään loppuun. Siis tottakai se olen minä, jonka sen kirjoitan, mutta jotkut tarinat vain soljuvat eteenpäin kuin itsestään. Tämä on jotenkin hankala ja haastava. Ajattelen, että sitä ei varmaankaan ole vielä tarkoitettu kirjoitettavaksi loppuun. Ei vielä.
En luovuta tai lyö hanskoja tiskiin, vaan lepään. Nyt on levon aika. Näkyvissä ei ole vähään aikaan yhtään mielenkiintoista kirjoituskilpailua. Muita uusia projekteja ehkä. Niitähän sitä aina keksii jossain vaiheessa, kun lepo alkaa kyllästyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti