Lisää käsitöitä

Neulahuovuttamalla tehty pikkuinen nalle. Valmistettu 24.1.2010.

Ostin viime viikolla huovutusvillaa ja huovutusneuloja. Tutustuin tähän juttuun jouluna. Eilen sain superlonpatjan palasia alustoiksi. (Kiitos Varsuli!) Tänä aamuna tyttöjeni kanssa kokeilin neulahuovuttamista. Tytöt pettyivät hieman siihen, ettei se ollutkaan niin helppoa kuin luuli. Yritin sanoa, että harjoittelemalla sitä oppii. Ei se haittaa vaikka aluksi meneekin villaa hukkaa. Mutta he olisivat heti halunneet tehdä hienoja eläimiä ja pehmoleluja.

No, nuoremmat ( 5 v. ja 7 v. ) sitten tekivät omanlaisiaan huovutusvärijuttuja. He pitivät hauskaa. Vanhin ( 9 v. ) oli perfektionistisen sinnikäs ja lopulta huovutus piti lopettaa, koska mikään ei ollut koskaan hyvä vaihtoehto. Huoh.

Itse onnistuin kuitenkin siinä sivussa saamaan aikaiseksi tuon pikkuisen nallen. :)

LISÄYS: Vanhin tyttö jatkoi projektinsa parissa iltapäivällä, ja nyt se sujui! Kuvassa on tyttäreni itse suunnittelema ja tekemä pehmoinen kuutti.

Olisin hyväkuntoinen jos...

Kävin äsken vuoden ensimmäisellä 30 min sauvakävelyllä. Lähdin, koska ilma oli aivan mahtava. Aurinko paistoi ja peltojen yllä oli pakkassumua.

Minä varmasti olisin paljon hyväkuntoisempi, jos olisi enemmän tämmöisiä päiviä. Minulla on taipumus ulkoilla huvikseni vain hyvällä säällä.

Toivon siis paljon auringonpaistetta, sopivaa lämpötilaa ja tyyntä ilmaa tälle vuodelle!

Siniset kynnet - lukukokemus

Mainio kirja. Kerrassaan hykerryttävän hyvä. Niin hyvä, että lukiessani kynteni muuttuvat sinisiksi.

Otan niistä kuvan.

Ja yht'äkkiä huone, jossa olen, vaikuttaa uudelta ja mielenkiintoiselta. Tuossa on kiiltävä ovenkahva. Puisen pöydän puukuvio kiemurtelee, ja juovat mutkittelevat.

Kirjoitan käsin muistiinpanoja paperiin ensimmäisen kerran puoleen vuoteen.

Elävät esineet ovat mielenkiintoisia. Maapallo on pieni, ja avaruus miljardien miljardien kokoinen.

Miten niin supernaiivi? Tyhjä on täynnä.

Hän heitteli punaista palloa. Hän hakkasi Brion hakkaa. Hän luki Paulin kirjoittamaa kirjaa ajasta ja siitä onko sitä edes olemassa. (Miten voi kirjoittaa jostakin, jota ei ole?)

Elämä on ihmettelyä, leikkiä, löytämistä, yksinkertaisia suuruuksia, viiva valkealla paperilla, punainen pallo.

Puisen pöydän pinta on sileä.

Kirja on tämä.

(Olin jo unohtanut miltä tuntuu lukea hyvää kirjaa. Onneksi minulle annettiin tämä kirja ja sanottiin, että tämä kannattaa lukea.)

Onnellista uutta vuotta 2010!

Uuden vuoden paukkuja Tyrnävällä.

2010 2010 2010 2010 2010 2010 2010 2010 2010 2010 2010!

Eikös olekin kiva vuosiluku?