ValokuvaTorstai: kädet, tassut, raajat

Katsokaapa oikein tarkasti...

ValokuvaTorstain 4. haaste

ValokuvaTorstai: lasi

ValokuvaTorstain 110. haaste

Ihmeellinen elämä, ei voi muuta sanoa

Minun piti taas alkaa kunnolla blogata ja tuottaa tekstiä, mutta olenkin saanut aikaiseksi vain lyhyitä runoja tai kuvia. Ei lyhyydessä ole mitään vikaa. Minulla kai ei vain ole nyt kovin paljon asioita, joita voisi pohdiskella näissä esseenomaisissa blogikirjoituksissa.

Luova kirjoittaja purkaa traumojaan ja haavojaan teksteihin. Hän haluaa ymmärtää itseään. Silloin kirjoittaminen on terapiaa ja itsetutkiskelua. Tuo on siis vain yksi näkemys kirjoittamisesta. On muitakin syitä kirjoittaa.

Minulla ei ole nykyisin tarvetta kirjoittaa mitään muuta kuin sähköposteja ystäville. Joskus syntyy runo, jos on syntyäkseen.

Elämääni on myös tullut uusi rakkaus. Se löytyi jotenkin aivan käsittämättömän ihmeellisellä tavalla. No, rakkaus usein tarvitsee ihmeellisiä tarinoita, yhteensattumia ja ehkä onnea. Vai johdatustako?

Mutta eräällä tavalla sekin on bloggaamisen ansiota. Hassua. Löysin itseni ja luovuuteni uudelleen bloggaamisen (terapiakirjoittamisen) kautta. Pääsin eroon kiltin tytön syndroomasta. Tuolla itseni löytämismatkalla löysin hengenheimolaisia ja ystäviä. Nyt sitten blogimaailman kautta myös löysin miehen, jollaista en arvannut olemassa olevankaan. Mutta näköjään on olemassa. Kuin hän olisi minulle tarkoitettu tässä ja nyt. Tuntuu, että tunne on molemminpuolinen. Hän itse ei kuitenkaan bloggaa (älkää siis alkako etsimään hänen blogia, kun sitä ei ole). Pahoittelen, että olen nyt hieman arvoituksellinen.

Ensin pitää löytää itsensä. Opetella tuntemaan kuka on. Oppia olemaan yksin ja nauttia yksinolosta. Elämään itse sitä elämää. Sitten löytää myös hänet, joka on myös opetellut tuntemaan itsensä ja löytänyt itsensä.

Rakkaus on kaivo, josta voimme juoda vain sen verran kuin olemme itse sinne laittaneet, ja sieltä heijastuvat tähdet ovat vain omat sinne katselevat silmämme. Stendhal

Meidän on oltava tosia sisäisesti, tosia itsellemme, ennen kuin voimme tuntea ulkopuolellamme olevan totuuden. Thomas Merton

Todellinen rakkaus herää, kun löydät rauhan intohimosta ja intohimon rauhasta. Deepak Chopra

ValokuvaTorstai: mieli kuvittaa

"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"

Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)

ValokuvaTorstain 123. haaste

ValokuvaTorstai: inhoan sanoja

"Toisinaan minä inhoan sanoja. Ne ovat valtavan henkisen jäävuoren huippuja ja nythän me kaikki jo tiedämme miten Titanicin kävi. Pikimusta kuilu avautuu sen välillä mitä on olemassa ja mitä sanat yrittävät kuvata. Kaikki ilmiöt yksinkertaistetaan, ne naulataan sanoilla kiinni ja niistä tulee mustavalkoisia, ehdottomia."

Katkelma on Emma Juslinin romaanista Frida ja Frida (Teos 2008, alk. Frida och Frida, suomentaja Jaana Nikula).

ValokuvaTorstain 112. haaste

ValokuvaTorstai: valkoinen

ValokuvaTorstain 25. haaste

(Minnan kuvat löyvät täältä... vinkki: siellä on ihana vauvakuva erään haasteen vastauksena)

Mitä väri on? Kun valo osuu kohteeseen, se kimpoaa heijastaen kohteen väriä ja työntyy silmiimme, tajuntaamme. Tieteellisemmin tapahtumasta selitetään esim. täällä.

Valkoinen sisältää kaikki päävärit! Se heijastaa kaiken.

Musta väri ei heijasta valoa lainkaan. Se imee kaiken.

Kuvassa on särkynyt tuulilasi. Lasi on väritöntä, mutta nyt siinä on puhdasta valkeaa ja mustaa riippuen valosta ja varjoista.

Niin kirkas on valkea kuin musta on synkkä.

ValokuvaTorstai: Kas kummaa

ValokuvaTorstain 55. haaste

Tähän on pakko lisätä, että tämän kuvan on ottanut keskimmäinen tyttäreni. Ikä 6,5 vuotta.