Lavarunoutta tänään!

Tänään kohtaa 16 runoilijaa toisensa kello 19 Amarillossa. Naisia ja miehiä näyttäisi olevan lähes samanverran. Hienoa! Lavarunous ei ole siis vain äijien puuhaa.

Olen vaihtanut ohjelmistoni lähes täysin. Huomasin, ettei tietyntyyppinen maisemanmaalailu oikein sopi Poetry Slamin baariympäristöön. Ihmiset haluavat kuulla tarinoita. Runoja, joissa on jokin idea.

Tottakai lyyrisissä, tunteikkaissa, zenimäisissä runoissa on ideaa, mutta se ei ehdi ehkä tulla esille siinä luettaessa.

Kahdesti SM-mestaruuden voittanut Jouko Saksio sanoo Pohjolan työn jutussa :
"Näyttäisi olevan niin, että tekstissä pitää olla jokin koukku, yllättävä käänne, joka vetoaa yleisöön. Sillä, miten yleisö reagoi, on yleensä vaikutusta myös tuomaristoon."

Runoilija Henna Laininen on sanonut, että "Lavarunous on konkreettisesti puhetta toiselle ihmiselle. Siksi siinä pitää miettiä, mitä haluaa sanoa itsensä ulkopuolelta ja yhteiskunnasta"

Mutta en ryhtynyt kirjoittamaan uusia runoja mielessäni kirjoittaa ne tietyllä tavalla. Se tie ei johda mihinkään. Runossa täytyy olla oma ääni. Runoilijan täytyy itse seisoa runonsa takana. Siis vain seuloin vanhasta materiaalista sopivampia. No, yhden uuden runon kirjoitin, kun innostuin lukemaan Charles Bukowskin runokokoelmaa. Lisäksi muokkasin yhden vanhan raakileen valmiiksi. Mutta omalla tyylilläni. En lisännyt alapäänilmaisuja mukaan. Niilläkin nähtävästi saa baariyleisön nauramaan. Siis ainakin, jos on angstinen mies.

Saksio toteaan jutussaan myös, että "pahin virhe on ylenkatsoa yleisöä. Hyvä runoilija voi kuvitella olevansa myös hyvä esiintyjä, mutta näin ei välttämättä ole."

Mitä tällainen ylenkatsominen voi olla? Lukea runoja täysin ottamatta huomioon yleisöä? Ehkäpä. Minusta ylenkatsominen voi olla myös yleisön kosiskelua ja runojen muokkaamista juuri tarkalleen oikealle kohderyhmälle. Ihan kuin mainoksia tehdään. Siis vaikkapa ajatellaan, että baarissa voisi olla nuorta, yksinkertaista, juopunutta yleisöä, tehdäänpä runoja juuri heille! Siinä kyllä runoilija aliarvioi ihmisiä täysillä. Baari voi olla täynnä sivistyneitä, tarkkaavaisia ihmisiä, jotka ärsyyntyvät huomatessaan sen miten heitä puhutellaan runoissa.

Ylipäätänsä yleisön arvioiminen massana on hankalaa.

Tuomaristohan valitaan yleisöstä. On täysin tuuripeliä minkälaisia tuomareita valitaan. Joten ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi on vain mennä paikalle ja tehdä oma suoritus, niin kuin olympiaurheilijat sanoivat. Ja pitää mielessään yksi sana: nöyryys. Olla nöyränä tilanteen ja runouden edessä, elämän edessä. Ja olla aitona itsenä. Onhan tietysti runonlausuntatapana myös ottaa jokin rooli, esittää tietyntyyppistä runoilijaa, olla kuin näyttelijä lavalla. Minun tapani on vain mennä ja lukea runo. Antaa runon puhua. Menisin ihan sekaisin ja olen mennytkin kauan sitten, jos pitäisi vielä miettiä omaa olemusta ja liikehdintää. Antaa alitajunnan vain viedä.

Tiedän kyllä, että yleisössä on yksi henkilö, joka pitää tyylistäni lukea runoja ja runojeni kielestä. Se riittää minulle vallan mainiosti! :)

Minusta on erittäin hauskaa mennä katsomaan ja kuuntelemaan täysin toisistaan poikkeavia runoesityksiä. Jo meidän Oulun kolmikon tyylit erosivat toisistaan huomattavasti.

Oi, mikä yö!

Uusi T.Halonen look-a-like?
Ei, vaan..

Olli Hietalan hirveellä kiireellä piirtämämä karikatyyri minusta.
Minulla oli hoppu Poetry Slamin osakilpailuun.

Olin kyllä hankala mutta iloinen illan ensimmäinen asiakas.
Minusta tuntuu, että olen aina ollut Ollille hankala.
Itse tykkään kyllä tuosta kuvasta!

En etukäteen kertonutkaan juuri kenellekään, että olin menossa myös Poetry Slamin Oulun osakilpailuun. Lauuuran sentään kutsun henkiseksi tuekseni. Kiitos Laura! Linkin takaa löytyy juttua siitä miten kilpailussa kävi. Minä pääsin siis kuitenkinjatkoon ja saan taas lausua runojani viikon päästä lauantaina.

Sitten sinne Galleria Harmajan tilaisuuteen tulikin yllättävän paljon ihmisiä! Odotin noin 10 henkeä, mutta paikalla oli 30-50 kuulijaa. Yritän vieläkin toipua eilisestä. Jarkko-serkun puheet olivat loistavia, ja minä olen melkein tyytyväinen lausuntaani. Ihmiset kuitenkin antoivat positiivista palautetta. :)

Ehkäpä teemme joskus toistekin samanlaisen "keikan".

Oulun Taiteiden Yö lähestyy!

Kutsun kaikki ystävät ja tutut kuulemaan runonlausuntaa ja kiehtovaa analysointia:

Galleria Harmaja
Kirkkokatu 11 b 2. krs
www.galleriaharmaja.fi

Torstai 21.8.2008 klo 21.30 - 22.30

Jumalainen matka Eeva-Liisa Mannerin runouteen
johdanto Jarkko Lauri
lausunta Heidi Rundgren

********

Tuo tilaisuus kuuluu Oulun Taiteiden Yön tapahtumiin. Ko. nettisivulta löytyy koko yön ohjelma sitten, kun se sinne ilmestyy! Toivottavasti pian. Siellä nimittäin on paljon nähtävää.

Jarkko-serkkuni on kirjoittanut hiljaittain gradun Eeva-Liisa Mannerin runoudesta. Gradun nimi on JUMALAINEN MATKA MAISEMAN KASVOIHIN (Eeva-Liisa Mannerin eettisen kuvan tutkimusta seurana Emmanuel Levinas). Jarkko johdattaa kuulijat Mannerin runouden äärelle. Runojen välillä yleisö voi keskustella runoista ja kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä aiheesta. Uskon, että Jarkko kyllä osaa vastata. Sen verran laaja gradu on.

TERVETULOA! :D

Musta joutsen on totta

Miksi olet niin mustana? Etkö viihdy Suomessa?

Wiki: "Mustajoutsen (Cygnus atratus) on australialainen vesilintu, jota tavataan Euroopassa tarhoissa ja tarhakarkulaisena. Kotimaassaan se on rauhoitettu laji. Mustajoutsen on myös Länsi-Australian osavaltion osavaltiolintu."

Kirja: "Musta Joutsen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus ja osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan."

Bändi: "Keväällä 2006 perustettu Musta Joutsen soittaa omanlaistaan suomirockia intensiivisellä ja kurinalaisella otteella."

Mitä vielä musta joutsen voisi olla?